Pidin viime kesänä kolme kuukautta vuorotteluvapaata. Aloitin vapaan toukokuun alussa ja sen jatkoksi pidin vielä kuukauden verran kesälomaa.
-This summer I had a break -four months- from my work. In Finland one person working full-time can share ones work with an unemployed person. So I had wonderful long and free summer to do everything I love. I spent time with my daughters, read big pile of books, spent time at my summer cottage focusing on gardening and enjoyed the summer.
Päätöksen vuorotteluvapaalle jäämisestä tein vuodenvaihteessa. Jo ajatus edessä olevasta vapaasta kesästä oli ihana ja hykerryttävä! En tehnyt mitään kovin tarkkoja suunnitelmia. Irtiotto työpaikan kuvioista, lepo, lukeminen ja keskittyminen puutarhan hoitoon olivat päälimmäisinä mielessä.
En kuitenkaan halunnut, että arvokkaat vapaapäivät vain valuisivat käsistä ja yhtäkkiä heräisin huomaamaan, että kesä on mennyt. Pyrin vapaan alusta asti tekemään jokaisesta päivästä merkityksellisen. Keskityin ihan tietoisesti elämään jokaista hetkeä. Hetkiin keskittymisestä oli se hyöty, että ajan kulku tuntui hidastuvan. Tänä kesänä päivät olivat pitkiä ja aurinkoisia ja niitä tuntui olevan loputtomasti -vähän samanlaista fiilistä, kuin lapsuuden kesissä.

Heittäydyin mökillä innolla sellaisiin raskaampiin puutarhaprojekteihin, joita en töiden lomassa olisi jaksanut tai ehtinyt tehdä. Blogissa kerroinkin uuden kukkapenkin raivauksesta ja kasvimaan laajennuksesta, sekä laattakäytävän tekemisestä. Löysin uudelleen tekemisen ilon. Teen työkseni siivoustyötä, jossa on paljon samanlaisina toistuvia liikkeitä ja olen huomannut, että kaikki vapaa-ajalla tehty fyysinen työ kostautuu särkyinä ja kipuina eri puolilla kehoa. Nyt sain ahertaa päivän puutarhahommissa ja palkkiona oli päivän päätteeksi vain miellyttävä fyysinen väsymys kipujen sijaan.
Olen lapsesta saakka lukenut paljon. Tänä kesänä sain taas upota kirjojen maailmaan. Luin vähän kaikkea; dekkareita, Steinbeckiä, harlekiineja, F.H. Burnettin Salaisen puutarhan, Waltaria.... Monta ihanaa tuntia tuli vietettetyä lukien kuistin sohvalla, aurinkotuolissa tai varjossa omenapuun alla.
Sain viettää enemmän aikaa tyttärieni kanssa. Olimme mökillä, kiertelimme Etelä-Suomen kirppareita ja lisäksi teimme pari pientä matkaa. Fiatin mittariin tuli melkein 10 000 km lisää tuon neljän kuukauden aikana.
Kolmen kuukauden mittainen vuorotteluvapaa oli minulle sopivan mittainen. Sain levätä ja virkistyä riittävästi. Rahallisestikaan tuo aika vuorottelukorvauksella ei tuntunut liian raskaalta. Minulla oli jonkin verran rahaa säästössä ja säästöjä kului suunnilleen sen verran, mikä nettopalkasta jäi uupumaan.
Vapaan jälkeen oli hyvä palata takaisin mukavaan työpaikkaan. Olen ollut virkeämpi ja iloisempi. Energiaa tuntuu riittävän ihan eri tavalla, kuin viime syksynä. Olen varannut ensi kesälle samanlaisen kolmen kuukauden vuorotteluvapaan, sitä odotellessa talvikaan ei tunnu niin pahalta...