torstai 9. heinäkuuta 2020

Hidastunut vauhti



Viileä sää on mukavasti hidastanut mökkipuutarhan kukkimisvauhtia. Keskikesän kaunokaisia saa ihailla nyt vähän pidempään.



Yksi sormustinkukista on nupulla kauniin vaaleankeltainen, mutta avautunut kukka on vaaleanpunainen. Saman värinen sormustinkukka kukki tässä paikalla viime vuonnakin, tänä vuonna useamman varren voimin.



Kylvin ryhmäleijonankitaa Lipstick Silver esikasvatukseen 5.4. Nyt ensimmäiset kukat avautuvat. Nämä kasvavat uudessa kukkapenkissä. Saapa nähdä millaisen kasvuston ne muodostavat.





Ihana väripari keltasauramo ja huopaohdake :). Keltasauramo täytyy vaan poistaa ennen siemenvaihetta, sillä en halua sen täyttävän tätäkin kukkapenkkiä.




Ihana väripari on myös puna-ailakki ja mirrinminttu.




Siro keijuangervo on kaunis kukkapenkin keventäjä.




Valkoinen isotähtiputki on kimalaisten suosiossa.




Mustialan ruususta sai kimpun kamarin piirongin päälle.




maanantai 6. heinäkuuta 2020

Hakkuuaukealla



Hakkuuaukealta löytyi ihana kukkapaljous. Aika moni näistä kukista on sellainen, jonka nimestä en ole ihan varma.



Mäkikuisma vai särmikäskuisma?




Päivänkakkaran tunnistan varmasti :)




Rohtovirmajuuri vai lehtovirmajuuri?




Ruusuruoho, purtojuuri vai törmäkukka? Tätä kukkaa täytyisi tutkia ihan kasviopas kädessä...




Maitohorsma ja virmajuuri yhdessä.




Kurjenkello on helppo erottaa muista kellokukista.




Mukavaa uutta viikkoa!

lauantai 4. heinäkuuta 2020

Ruusuja, liljoja ja muita




Keskikesän runsasta kukintaa...




Pihajasmikkeen kukat tuoksuivat ihanasti hellejakson lämpiminä iltoina...



Viime kesänä jouduin tukemaan punalehtiruusun köynnöskaareen, kun sen pitkät oksat olivat runsaan kukinnan jälkeen niin painavat marjoista, että ruusu roikkui kulkuväylän päällä. Tänä vuonna kukinta ei ole ihan niin runsas.



Uudessa kukkapenkissä avaa suviruusu ensimmäisiä kukintojaan.




Mustialan ruusu sai juuri sadejakson alkaessa ensimmäiset kukat auki.




Liljoista ehtii aina ensimmäisenä kukkaan oranssi vanha värililja.




Varjoliljakin availee jo nuppujaan.




Jalopähkämön kukinta on ollut tänä vuonna upeaa.




Pienestä palavarakkauden alusta on tullut parissa vuodessa näyttävä kasvusto.




Tuttavalta saadun päivänliljan taimen mukana tuli lehtosinilatvan siementaimi, joka osoittautui ilokseni valkoiseksi.




Sormustinkukkani kukkivat tänä vuonna lyhyissä varsissa. Takana lehtosinilatva.


Kaunista kesälauantaita!





perjantai 3. heinäkuuta 2020

Pellavapelto



Matkalla mökille huomasin tienvieren pellolla jotain sinistä kukkivaa. Arvasin, että se oli pellavaa. Ohi ajettaessa pelto näytti sinertävän jännästi vain sieltä täältä. Kameran linssin läpi katsottuna pelto oli paljon sinisempi.








Aivan ihana sininen pelto! Näitä saisi olla enemmänkin.





keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Keskellä kesää


Helteisinä päivinä olen lähtenyt kävelylle jo aikaisin aamulla. Penkereiden kukkaset ovat silloin kauneimmillaan.




Puna-apila



Suloisen pehmeä aamuvalo...




Vuohenputki aloittaa kukinnan, kun koiranputki lopettelee.




Vuohenputki on kaunis kukkiessaan heinikossa.




Hiirenvirna




Iloinen päivänkakkaraniitty!




Maitohorsma


Ihanaa heinäkuuta blogini lukijoille!




maanantai 29. kesäkuuta 2020

Kuuman kesäkuun kukkijoita



Kukassa...



Tummakurjenpolvi on agressiivinen leviäjä, mutta kun se on täydessä kukassa, se on komea näky! Ihan mielelläni kitken sen lukuisia siementaimia pois sitten myöhemmin.




Idänunikot ovat jo ihan loppusuoralla, mutta niidenkin kukinta oli erityisen komea tänä vuonna. Yleensä korkeat varret kaatuilevat, mutta tänä vuonna kaikki nuput avautuivat pystyasennossa ja isot siemenkodatkin näyttävät jäävän koristamaan kukkapenkkiä.




Kesäkuun kaunokainen on jaloängelmä, jonka ostin aikoinaan Virosta lehtoängelmänä. Sen kasvutapa on kuitenkin lehtoängelmää matalampi ja tiiviimpi.




Yllättäen hajulaukka ilmestyi kukkapenkkiin monen vuoden tauon jälkeen.




Haltiankukka Heucherella jaksaa aina yllättää positiivisesti. Keväällä pelkäsin tämän jo hävinneen, mutta hennot kukinnot ovat taas täällä.




Porkkalan kartanon kurjenmiekka kukkii tänä vuonna vaatimattomammin kuin viime vuonna. Jospa tänä kesänä saisin siirrettyä nämä partaiirikset omaan aurinkoiseen ja kuivempaan kasvupaikkaan, jotta kukinta ei taannu...



Olen jakanut siperiankurjenmiekkaa uuteen kukkapenkkiin ja toivon siihen laajaa kukkivaa kurjenmiekkakasvustoa. Tänä vuonna vain yhdessä jakopalassa oli kukkia.




Uudessa kukkapenkissä on myös keväällä ostettu tarhakellukka Flames of Passion. Se on juuri niin ihanan sävyinen kuin odotinkin!




Pionit kukkivat minulla huonosti. Kasvupaikat ovat niille ehkä liian kuivat, eivätkä nämä kuivat kesät yhtään auta asiaa... Muutama kukka sentään koristaa taas kukkapenkkiä.


Mukavaa kesäistä viikkoa!






perjantai 26. kesäkuuta 2020

Kohtaamisia


Kesään kuuluu kohtaamiset lintujen ja muiden eläimien kanssa...



Pienen pieni sisilisko tuli lämmittelemään kivelle mökin pihaan jo toukokuussa.




Telkkäpoikue




Sinisorsa poikasineen. Poikasia on kaiken kaikkiaan kuusi.




Joutsenilla on mukanaan vain yksi poikanen tänä kesänä.




Tämä kohtaaminen metsäkauriin kanssa oli ihan napakymppi. Eläin ei aluksi huomannut minua ja sain ottaa kuvia rauhassa.




Huomasin, että mökin lähellä on ilmeisesti ketunpesä ladon alla. Poikasia en nähnyt, mutta kuvasin pesälle ruokaa tuovan emon.




Viimeiseksi utuisena aamuna kuvattu yksinäinen härkälintu.