maanantai 30. heinäkuuta 2018

Vauhdikasta etenemistä



Helle saa kukinnan etenemään puutarhassa vauhdilla. Eilen tiukalla nupulla, aamulla jo väriä näkyvissä, päivällä kukassa ja illalla lakastumassa... Puutarhani on ainakin kolme viikkoa etuajassa normaali vuodesta.




Keväällä istutin liljojen sipuleita ja pioni- sekä silkkiunikkoa uuteen kukkapenkkiin. Liljat ehtivät kukkaan ensin, mutta sain nähdä myös hetken ajan värikästä yhteiskukintaa. Ovat kyllä aivan ihania yhdessä!




Pioniunikoita




Valkoinen ripsureuna




Lidlin ruusun piti olla keltainen, mutta se on lämpimän valkoinen ja ihanan tuoksuva.




Ruusu kasvaa ruukussa yhdessä liljojen kanssa.




Pallerolaukat kukkivat. Niitä piti vähän tukea, jotta kukinnot näkyvät.





Syysvuokko on täydessä kukassa. Normaali vuosina yksittäiset kukat ovat kestäneet pitkään, mutta tänä vuonna silläkin on kiire...




Viime kesästä sinnitelleet salkoruusut kukkivat vaaleanpunaisina.




Ihanan värinen gladiolus koristaa oleskelualueen ruukkua. Laitoin sipulit ruukkuun huhtikuun lopulla aikaistaakseni kukintaa.




Tuoksumiekkaliljaakin esikasvatin huhtikuulta kesäkuulle ruukussa. Nyt se täydentää kukkapenkin tyhjän kohdan ihanalla tuoksuvalla kukinnallaan.


Ihanaa hellepäivän iltaa!




lauantai 28. heinäkuuta 2018

Puutarhan ongelmakohta



Blogeissa on kiertänyt haaste pihan ongelmakohdista. Ajattelin esitellä on ongelmani.


Mökkini ja puutarhani sijaitsee pienessä hämäläisessä kylässä ihan kylätien varrella. Kylätie kulkee mökin ja rannan välistä.




 Puutarhaa rajaa tiestä osittain mesiangervoaidanne. Mesiangervoa kasvaa etupihan puolella ja se on ihan hyvä rajaaja. Kukkiessaan se on kaunis ja tuoksuva. Leikkaan aina kuihtuvat kukinnot pois ja aidanne on taas siistin näköinen.




Takapihan puolella mesiangervoa kasvaa vain harvakseltaan. Aiemmin jätin tälle puolelle aidanteeksi vuohenputkea ja se olikin kukkiessaan kaunis. Kukinnan jälkeen vuohenputkien kukinnot piti katkoa pois, jotteivat ne siementäisi joka paikkaan ja aidanne oli lopulta aika hompsuisen näköinen. Tänä vuonna olen siimannut vuohenputket pois ja takapihan osalta tienlaita on aitaamaton. Se näyttää ja tuntuu vähän alastomalta. Aika lähellä tietä on pääosin jalopähkämöä ja nauhusta kasvava kukkapenkki ja sen jatkona kaksi jasmikepensasta. 

Mikään kovin peittävä aita tai aidanne tähän paikkaan ei sovi, sillä haluan säilyttää järvimaiseman. Olen miettinyt aidannetta erilaisista ruusuista, mutta visio ei ole vielä tarkentunut...  Aitaa tarvittaisiin noin 20 metriä.

torstai 26. heinäkuuta 2018

Heinäkuun aamu



Helteisen sään takia mökillä olevia ruukkukukkia täytyy käydä kastelemassa viikollakin. Ajelen ihan mielelläni töiden jälkeen mökille. Matkaa on noin 50 kilometriä ja se taittuu reilussa puolessa tunnissa. On ihana pulahtaa uimaan ja keitellä pannukahvit ja kierrellä sitten kameran kanssa pitkin puutarhaa. Kotona tulisi vaan luettua kirjaa tai katseltua tv:tä sohvan nurkassa torkkuen. 


Mökkiaamu on ihan oma juttunsa. Täytyy herätä aikaisin, että työmatkaan jää aikaa. Aikaisin aamulla luonnossa ja puutarhassa on erilainen tunnelma. Keitän kahvit ja aamupuuron valmiiksi ja lähden aamu-uinnille.



Heinäkuun lopulla vedenpinnalla on jo utua. Järvi on aivan tyyni.




Siimapalpakon pitkät kelluvat lehdet koristavat veden pintaa.




Järvitatar kukkii





Auringon nousu punaa taivasta ja vettä. Mökkilahdella ahkerasti vierailevat kanadanhanhet ja joutsenet poikasineen parturoivat järviruo'ot tarkkaan.





Aamupalan jälkeen on puutarhakierroksen aika. Ruukkuryhmässä on valkoinen Garden Party -lilja avannut tuoksuvat kukkansa.




Pihassa kukkii tällä hetkellä muutakin tuoksuvaa; rohtosuopayrtti kukkii valkoisena.




Ennen töihin lähtöä käyn vielä rannassa kuvaamassa. Maisemat ovat pehmeän utuiset.




Vielä töissäkin aamun viileys viipyy vielä hetken iholla...



keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Uusia kukkijoita ja vähän vanhojakin




Jalomalva on ihana pinkki kukkija punaisen värimintun kaverina.




Päivänsilmä hehkuu keltaisena.




Ensimmäinen syysleimun kukka on auki.




Syysvuokko on aivan täynnä nuppuja.




Kerrottu rohtosuopayrtti.




Kehäkukat




Purppuratulikukka on kukkinut jo kauan. Pitkä, koristeellinen varsi kiemurtelee kukkapenkissä, kunnes viimeisetkin kukat ovat avautuneet. Se tekee siementä, mutta siementaimet itävät mieluiten nurmikolla tai käytävälaattojen raoissa. Tänä vuonna yritän kerätä siitä siementä, jotta saisin kasvia kasvamaan johonkin järkeväänkin paikkaan.




Leikkasin takapihalla kasvavan kirsikan juurivesat ja rungosta kasvavat oksat pois ja siitähän tuli ihan puun näköinen. Työkaverilta saadulla alulla on mennyt monta vuotta päästä tähän pisteeseen. Sitä ovat kurittaneet kirvat ja jänikset ja monta kertaa olen jo suunnitellut kaivavani sen kokonaan ylös. Tänä vuonna kirsikka kukkikin ensimmäistä kertaa -ehkäpä siitä tosiaankin tulee vielä pikku puu...

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Liljoja



Tein keväällä uuden kukkapenkin, johon istutin eri väristen liljojen sipuleita ja kylvin silkki- ja pioniunikoita sekä kehäkukkaa. Haaveenani oli värikäs yhteiskukinta. Siemenet itivät toukokuun helteillä hitaasti ja kylvökukat ovat vielä pääosisn nupulla. Liljat sen sijaan availevat upeita kukintojaan. Liljojen lajikkeet ovat aivan hukassa, sillä mitkään kukista eivät vastaa sipulipussien kuvia ja korkeudetkin ovat vähän niin ja näin, sillä liljat kukkivat kastelusta huolimatta aika lyhyissä varsissa. Mutta kauniita ne ovat! Ehkä muutama on vielä kukassa, kun unikotkin ehtivät mukaan...




Väreinä piti olla vaaleanpunainen, lohenpunainen ja lila. Oranssiakin on silti tullut mukaan...




Lyhytvartinen vaaleanpunainen




Liljat aamun hämyssä




Vaaleanpunaisia




Oranssi voimakkaalla ruskealla kuvioinnilla.




Tässä liljassa on kauniit värit, jotka eivät ihan pääse kuvassa oikeuksiinsa.




Viereisessä penkissä kukkii yhden kukan voimin lilja Lollypop, joka on vuosia sinnitellyt samalla paikalla tehden vain lehtiä. Ihana pieni yllätys :)



Mukavaa uutta viikkoa!




torstai 19. heinäkuuta 2018

Helteisen päivän ilta



Mökkipuutarhan kukkijoita illan valossa...




Palavarakkaus vastavalossa.




Keltasauramot ovat jääneet jo talon varjoon.




Peurankello kukkii tänä kesänä kauniimmin kuin koskaan. Nyt sille on ehkä tarpeeksi kuivaa.





Harmaamalvikki on tehnyt yhden ison kerrotun kukan. Muut samassa varressa olevat kukat ovat tavallisia yksinkertaisia.




Sinilaukan sininen on kaunis!




Väriminttu

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Kukassa nyt



Ihana kesäviikonloppu takana mökillä. Puutarhassa on taas uusia kukkijoita...



Minulle kurjenmiekat ovat niitä rakkaimpia kukkia. Ruukuissa kasvavat hollanninkurjenmiekat aloittavat kukinnan sopivasti siitä, mihin kukkapenkin kurjenmiekat lopettavat. Tämä ihana sininen on aivan kuin vesiväreillä maalattu...




Sinilaukan vaatimattomat kukinnot avautuvat viimein. Kun hankin tätä syksyllä, odotin vähän näyttävämpää kukintaa...




Kirjoukonhattu




Loistosalvia Rosa Königin




Mantsuriankärhö




Nurmikollakin kukkii... Leikkasin nurmikon hyvin varovasti siimaleikkurilla ja jätin valkoapilat ja niittyhumalat nurmikkoon kimalaisten ja perhosten iloksi. 







Niittyhumala muodostaa nurmikolla isoja kasvustoja. Nurmikko pysyy matalampana ja kukkivana se on aika kauniskin :)