tiistai 31. maaliskuuta 2015

Maaliskuun kuvia



Kuvia talven ja kevään rajalta












Huomenna eletään jo huhtikuuta. Kevät etenee kohti kesää...

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Ovia ja ikkunoita


Vanhoissa rakennuksissa on viehättäviä yksityiskohtia. Nämät ovet ja ikkunat löytyvät kaikki samasta väentupa/varastorakennuksesta. Aika on lisännyt omia yksityiskohtiaan haalistamalla punamullalla maalattuja seiniä ja harmaannuttamalla puuta kauniisti.









Mukavaa uutta viikkoa!

torstai 26. maaliskuuta 2015

Kevättä



Yöt ovat kylmiä, mutta päivällä aurinko lämmittää ainakin tuulensuojaisissa paikoissa. Sen säteet kutsuvat esiin kevään merkkejä...





Leskenlehti on avannut ensimmäisen kukkansa. Pieni kukka kukkii heinikon suojassa hyvin lähellä maan pintaa.




Terttuseljan avautuvat silmut kurottelevat kohti aurinkoa.




Tuuli on työntänyt järven jäitä kohti rantaa ja kasannut niitä jäiseksi aalloksi.


Hyvää loppuviikkoa kaikille!

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Varis ja leivänpala


Kun kaverilla on herkkupala nokassa, kannattaa käydä ainakin kysymässä saiskos jämät. Tällä kertaa herkkupala jäi jakamatta. 




Leivänpala katosi aika nopeasti nälkäiseen nokkaan. Varis piti koko ajan syödessään silmällä kuvaajaa. Ajattelikohan se, että tuokin haluaa varmaan tulla jaolle :)



Lopuksi vielä tiukka katse suoraan kameraan.

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Hatanpään lumikelloja



Hatanpään lumikellot ovat jo täydessä kukassa. Ihana päästä taas kuvaamaan kukkia :)!






Mukavaa viikonlopun jatkoa!

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Auringossa


Ripaus aurinkoa tekee tavanomaisesta näkymästä kiinnostavan...






Ihanaa aurinkoista sunnuntaipäivää kaikille!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Mannerheiminkallio

Vehmaisissa, kahdeksan kilometriä Tampereen keskustasta sijaitsee Mannerheiminkallio ja sillä Mannerheimin patsas. Patsas sijaitsee keskellä metsää, paikalla, josta Mannerheimin kerrotaan seuranneen Tampereen taisteluita sisällissodan aikana.

Kuvanveistäjä Evert Porila sai patsaan valmiiksi 1939. Patsaalle oli varattu paikka Koskipuistosta Verkatehtaan edustalta, mutta sotien vuoksi patsaan pystyttäminen viivästyi. Myöhemmin patsas jäi pystyttämättä, sillä marsalkka Mannerheim ei halunnut sitä pystytettäväksi hänen elinaikanaan. Patsas oli varastoituna vuosikausia Haiharan kartanossa ja pystytettiin vasta vuonna 1956 Vehmaisiin. Viime päiviin asti on keskusteltu patsaan siirtämisestä näkyvämmälle paikalle esim keskustorille, mutta vielä Mannerheim katselee kohti Tamperetta täällä keskellä metsää.








Mukavaa viikonjatkoa!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kuohuvaisten mylly


Harmaasta säästä huolimatta teimme eilen retken Laipanmaahan. Laipanmaa sijaitsee kahden kunnan Kangasalan ja Pälkäneen alueella. Se yksi Etelä-Suomen suurimmista yhtenäisistä erämaa-alueista. Sen pinta-ala on noin 15000 hehtaaria. Alueen metsät ovat suurimmaksi osaksi tavallista talousmetsää ja hakkuualueitakin on paljon. Alueella kulkee paljon metsäteitä ja opastettuja polkuja. 

Kun lähestyy Laipanmaata Sahalahden suunnasta, tulee tien varrella vastaan Kuohuvaisten mylly. Se on rakennettu 1897 ja se oli myllykäytössä 1918 asti. Sen jälkeen se on toiminut mm heinäsuojana.Vankan hirsirakennuksen erikoisuutena on viistoksi rakennettu takanurkka. Tähän poikkeavaan rakentamiseen on aikoinaan tarvittu Suomen senaatin lupa. 



Kuohuvaisten mylly. Viisto takanurkka on kuvassa vasemmalla. Se, mistä syystä se on aikoinaan haluttu rakentaa viistoksi, jäi minulle arvoitukseksi.




Myllyssä on sisällä kahdet myllynkivet, joista kuvassa näkyy toiset.




Seinähirsien pinta on piiluttu kauniisti.




Myllyn rakentamisvuosi on maalattu sisäseinään.




Kurkistus myllyn alle.




Myllyn alla on ollut varmasti enemmän 'tekniikkaa' silloin, kun se on ollut käytössä.




Kosken pauhu kuulostaa hienolta. Kuva on yläjuoksulle päin.






Koski alajuoksulle päin. Kosken rannoille on perustettu pieni luonnonsuojelualue.



Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa!

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Talvidendrologiaa, punasaarni

Saarni herättää maastossa huomiota jäykkien oksiensa ja leveän latvuksensa ansiosta. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena lehtosaarni, joka menestyy kolmosvyöhykkeellä asti. Saarni on kasvupaikan suhteen vaatelias, se suosii ravinteikkaita, kalkkipitoisia, syvämultaisia ja kosteita kasvupaikkoja

Näissä kuvissa oleva punasaarni (Fraxinus pennsylnica) on kotoisin Pohjois-Amerikasta.


Punasaarnen oksakulmat ovat luonnostaan avoimet ja latvus on leveä. Punasaarni viihtyy kuivemmilla paikoilla, kuin lehtosaarni ja menestyy viljeltynä nelosvyöhykkeellä asti.



Punasaarnen silmut ovat kastanjanruskeat, nuoret oksat ovat nukkaiset. 



Saarnen kaarna on kauniin vaalean ruskeaa. Kaarna näyttää verraten sileältä, sillä sen uurteet ovat matalia.