torstai 21. syyskuuta 2023

Porkkalan kartano


Vierailin Porkkalan kartanon puistossa elokuun alussa. Päivä oli juuri se sama, kun Sylvia-myrsky riehui. Kartanosta oli sähköt poikki, enkä päässyt kahvittelemaan heidän kahvilassaan, eikä puistossa vanhojen puiden keskellä kulkeminenkaan tuntunut ihan turvalliselta. Lehtikuusista oli tippunut isoja oksia ja en uskaltanut mennä metsäpuutarhaan.




Päärakennuksen edustalla oleva pitkä perennapenkki oli elokuun alussa kaunis ja kukkiva.




Pieni paviljonki




Syysleimuja




Tässä on edustettuna varmasti kaikki syysleimun eri värit...




Upea lilja




Suihkulähde talon takana (tässä vaiheessa sähkökatko oli ohi).




Ruosteista romantiikkaa




Purppuran värinen jättikarhunputki näytti upealta.




Tummatulikukka




Ihailin taas kasvihuonetta. 




Vanha, kunnostettu kasvihuone on täynnä kukkia, hedelmäkasveja ja vanhoja puutarhatyökaluja.




Sinivalkoinen sinisarja




Ihana pelargoni!




Lyijykukka




Kaunis portti



Porkkalan kartanon puisto on minulla melkein jokavuotinen käyntikohde. Edelliset postaukset löydät sivupalkin tunnisteista kohdasta porkkalankartano.




tiistai 12. syyskuuta 2023

Mökkiviikonloppu syyskuusssa


Kesä ei ihan vielä halua heittää hyvästejä. Viikonloppunakin oli todella kauniita ja kesäisiä hetkiä mökillä. Piha tosin on jo syksyisen hompsuinen, mutta vielä kukkiva.



Perjantaina järvi oli tyyni ja epätodellisen kaunis...



Suurin osa auringonkukista on kaatuillut sateissa ja tuulissa, mutta jokunen kukkii vielä.




Lämmin sää houkutteli pihaan ennätysmäärän amiraaleja. Laskin niitä yhteensä kuusitoista pihan nauhuksissa ja punalatvoissa.




Viimeinenkin daalia availi kukkaansa. Lajike on Mango Madness.




Rotkolemmikki kukkii uudestaan muutamalla kukalla.




Piha aamuvalossa. Valkoiset syysleimut ja kukkapenkin reunaan istuttamani narsissitupakat hehkuvat hämärässä.



Narsissitupakoiden kukinnasta on pitkä ilo, kun niitä istuttaa eri puolille pihaa. Puolivarjoisassa paikassa ne ovat vasta nyt parhaimmillaan.









 

sunnuntai 3. syyskuuta 2023

Daalioiden loppukiri


Esikasvatin tänä vuonna kuusi daaliaa. Nyt viideskin niistä on ehtinyt kukkaan.



Se on suurikukkainen (halkaisija n15cm) lautasdaalia, jonka juurakon sain viime syksynä työkaverilta talvetettavaksi. Daalian juurakko on alunperin ostettu Lidlistä. Kukka on todella palavan oranssi.



Samassa ruukussa kukkii pienempi Jowey Winnie.




Viereisessä ruukussa on jo heinäkuulta asti runsaasti kukkinut Edinburgh.



Toisella puolella pihaa kukkii edelleen Copper Boy.



Viimeinenkin daaliani paisuttaa ensimmäistä nuppuaan. Tästä pitäisi tulla oranssin ja vaaleanpunanaisen sävyinen Mango Madness.



Myös ryhmäruusu Peace tarjoilee hedelmäisiä sävyjään.



Runsaat sateet olivat painaneet ja katkoneet melkein kaikki gladiolukseni. Pelastin kukkia kyllä mielelläni maljakkoon. Kummallista, etten ikinä onnistu näiden tuennassa...



Vankkavartista valkoista syysleimua eivät sateet haittaa. Tämä pääsee aina kunnolla kukinnan vauhtiin vasta syyskuussa.



Punalatvat ovat myös vasta nyt kukassa. Amiraalit nauttivat niiden medestä viikonlopun viileästä säästä huolimatta.