sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Mökillä nyt

Eilen oli tylsän pilvinen ja viileä päivä -aivan täydellinen mökkipihan haravointiin ja kukkapenkkien siistimiseen. Jätän aina syksyllä perennojen varret katkomatta, sillä olen huomannut, että keväällä urakka on helpompi. Joka vuosi jaksan ihmetellä, minne soihtunauhuksen isot vahvat lehdet oikein katoavat talven aikana... Sinne kukkapenkin pohjallehan ne ovat murentuneet ja pitävät sitten maatuessaan osaltaan huolta ravinteiden palaamisesta takaisin kiertoon.

Kukkapenkkejä siistiessäni kiskoin pois kaikki rönsyleinikin, voikukan ja juolavehnän taimet, jotka huomasin. Näin perennat saavat etumatkaa kilpailussa elintilasta rikkaruohojen kanssa. Aina ei ole helppo päättää, mikä on rikkaruoho ja mikä ei. Esim kukkapenkkiin levittäytynyt käenrieska näyttää tässä vaiheessa aika sotkuiselta, mutta se tarjoaa kukkiessaan mettä ensimmäisille perhosille ja häviää kokonaan kevään edetessä. Suhtaudun kaksijakoisesti myös  niittyhumalaan, joka muodostaa kukkapenkkiin tiivistä kasvustoa, joka jonkin verran haittaa perennojen elämää. Toisaalta se on hyvä mesikasvi pölyttäjille ja luo violeteilla kukillaan kivoja väripareja esim unikoiden kanssa.

Tällä kertaa meitä oli kaksi siivoamassa mökkipihaa. Saimme kaksin verroin valmistakin aikaan :). Perustimme haravointijätteestä uuden kompostin ja levitimme valmista kompostia uuden kylvökukkamaan pohjaksi. Oli ihanaa, kun sain rauhassa keskittyä kukkapenkkien kuopsutukseen ja mies huolehti muonituksesta -kaksin aina kaunihimpi :)

Mökkipuutarhassa on kukassa nyt:


Kurjenmiekka Katharine Hodgkin alkaa jo olla kukkimisensa loppusuoralla.



Posliinihyasintit ovat tulossa kukkaan.



Perennat ovat selvinneet aika hyvin viime talvesta. Tässä viime kesänä istutettu kirjoukonhattu.



Punalehtiruusun varret ja silmut ovat todella kauniin värisiä. Jänis oli vähän lyhentänyt sen alimpia versoja.



Mökkijärvestä oli lähtenyt jäät viime tiistaina. 


Mukavaa sunnuntain jatkoa!



16 kommenttia:

  1. Mulla samat vaikeudet päättää mikä on rikkis ja mikä ei. Mutta olen kyllä maahumalan suhteen joutunut toteamaan, että rikkis on istutusten seassa. Aiemmin annoin sitä olla maanpeittona, mutta kiipeää peittämään jopa pensaita. Muualla kyllä saa levitä, niin paljon kuin haluaa. Nyt nuo mainitsemasi rikkikset lähtevätkin hyvin irti, kun eivät ole vielä juurtuneet kunnolla. Kaunista on kevät mökkitontillasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevätkosteasta maasta rikat lähtevät helposti. Olen repinyt niittyhumalaakin pois ja siirtänyt sitä sopivampiin paikkoihin kasvamaan. ripaus luontoa on kuiutenkin aina tervetullut kukkapenkkiini :)

      Poista
  2. Posliinikukassa on Suomen lipun värit. Upeat värit kurjenmiekassa. Ihmettelen, miten puutarhan kurjenmiekka kukkii näin aikaisin, kun luonnossa ne ovat kukassa vasta juhannuksen aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eri kurjenmiekat kukkivat eri aikoihin. Nämä pienet ovat kevätkosteutta hyödyntäviä luonnossa hyvin kuivilla paikoilla eläviä lajeja.

      Poista
  3. Perennojen varret on mukavampi putsata vasta keväällä. Koko talven on saanut odottaa, koska pääsisi puutarhatöihin. Syksyllä alkaa taas olla jo vähän väsymystä ilmassa. Luontokin tykkää enemmän tästä järjestyksestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä onkin enemmän intoa puutarhan hoitoon. Oli ihana samalla tutkia kukkapenkkejä ja nähdä, mitä sieltä on nousemassa :)

      Poista
  4. Maa- ja niittyhumala saavat rauhassa kasvaa ja kukkia nurmikolla ja parissa muussa paikassa, mutta kukkapenkistä ne saavat kyytiä. Ne kyllä ottavat paikkansa liiankin tehokkaasti saatuaan siihen tilaisuuden.
    Meilläkin Ukkokulta huolehtii usein muonituksesta, jotta minä saan rauhassa kuopia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnonkasvien lisääntymistä tätyy kyllä vähän rajoittaa, sillä kukkapenkissä ne näyttävät viihtyvän liiankin hyvin. Olen suosinut esim puna-ailakkia, jonka siementaimia putkahtelee nyt joka paikasta.

      Poista
  5. Pikkuhiljaa kevät etenee. Kaunis kurjenmiekka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä lämpimät säät saavat kevään etenemisen ryöpsähtämään vauhtiin :)

      Poista
  6. Parempi jättää perennojen lehtiä ja varsia suojaksi penkkiin. Lumikin keräytyy paremmin ympärille.
    Keväällä sieltä löytyy mitä löytyy. minulla ihan sama tyyli tään homman suhteen.
    voikukat saavat mun penkeistä lähdön ja niitähän jo on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voikukat saavat kyllä kukoistaa, mutta eivät kukkapenkissä :)

      Poista
  7. Minäkin jätän aina perennojen varret ja lehdet suojaksi talvea vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähälumisina talvina kasveilla on edes vähän suojaa edellisvuoden kasvustosta.

      Poista
  8. Mä yritän nyt kovasti tolkuttaa itselleni,että pitää istuttaa itsellekin noita kevätkurjenmeikkoja;sen verran ovat kauniita.
    En minäkään koskaan syksyllä parturoi kukkamaita;keväällä sitten joitakin isoimpia rytöjä saatan siistiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä saisi olla paljon! Katharine Hodgkin näyttää olevan kestävä lajike.

      Poista

Arvostan jokaista kommenttiasi! Thank you for your comments! Jag uppskattar din kommentar!