maanantai 21. tammikuuta 2013

Puutarhani aarre

Kukkamessut  -blogissa on tälläinen haaste:

Mikä kukka on sinun silmäteräsi puutarhassa? Vai siintääkö haaveissasi jokin aarre, jota halajat pihallesi tai parvekkeellesi?

Kerro kuvin ja tekstin kera omassa blogissasi, postaa linkki tämän viestin kommentteihin. Haaste on voimassa tammikuun loppuun saakka. Kaikkien haasteeseen vastanneiden kesken arvomme VIP-lippupaketin (neljälle hengelle) Uudenkaupungin Kukkamessuille; sisältäen pääsyliput, ruokailun, tuotekassin ja muuta mukavaa. Lohdutuspalkintoina mm. Kukkamessujen iki-ihania tuotteita; kasseja ja mikrokuituliinoja






Minun puutarhani aarre on luonnonkantaa oleva kullero. Mummoni siirsi Lapin kulleroa Pieksämäen lähellä olevalle mökilleen todennäköisesti 50-luvun lopulla. Kullerot ovat kukkineet mökin seinustalla siitä lähtien. 90-luvulla siirsin muutaman alun tänne kerrostalomme kukkapenkkiin. Tämän sivun kuvat ovat näistä kulleroista. Viime kesänä istutin muutamia alkuja mökkipuutarhaani. Toivottavasti mummon kullerot kukkivat kultaisina penkissäni ensi kesänä!

21 kommenttia:

  1. Tääkin on kiva haaste! Tuo onkin varsinainen aarre, kun se on sukukalleus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli pitkään haaveena mökki ja pala omaa maata ja ajattelin aina, että jos joskus haave toteutuu siirrän pihaani näitä mummon kulleroita. Siellä ne nyt odottelee kesän tuloa :)

      Poista
  2. Kaunis kukka todella.
    Meillä kasvaa niitä luonnossa.
    Kasvaako suomessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa kasvaa kulleroita luonnossa Lapissa ja ainakin Lahden tienoilla Salpausselän alueella. Lapsuuden kesiin kuului näiden mummon kulleroiden lisäksi luonnonvarainen kulleroniitty Hollolassa. Leikimme lapsena missikisoja ja kukitimme toisiamme kullerokimpuilla.

      Poista
  3. Samanlainen aarre minullakin on ja historiakin vähän saman tapainen. Lapsuudestani muistan pohjoisen jokitöyräät keltaisenaan kulleroita. Sieltä kasvi siirtyi perheemme mökille ja nyt sama kanta kukkii pihallani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen historia antaa kasville ihan mittaamattomasti arvoa. Luulen, että ensikesän ihanin hetki on se jos joku viime kesänä istutetuista aluista kukkii...

      Poista
  4. Niittykulleron kukka on kuin pienen nupullaan olevan ruusun. Vuosia, vuosia sitten mieheni serkulla Kuusamossa kyläillessämme, erehdyin luuleman maljakossa olevia kulleroita keltaisiksi ruusuiksi.... Kyllä hävetti.

    VastaaPoista
  5. Lapsena muistan nähneeni niitä laajana kukkamerenä, upea kukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upea kukka tosiaan ja sen vieno tuoksukin on ihana.

      Poista
  6. Kiitos osallistumisestasi kilpailuumme! Vastauksia on tullut mukavasti ja samalla tutustuu aivan uusiin blogeihin.

    Terveisin Kukkamessujen väki

    VastaaPoista
  7. On se ihana! Ja juuri tuollaisille saaduilla kasveille tulee oma erityinen tunnearvo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, näillä on tunnearvoa ihan mittaamattomasti!

      Poista
  8. Olen nähnyt kulleroita luonnossa ainoastaan nuorena Kemissä käydessäni. Niitä kyllä myydään taimistoilla täällä etelässäkin, mutta enpä ole kokeillut, miten menestyvät. Kaunis kukka, kuin auringon kultaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnonkanta menestyy täällä etelässäkin hyvin. Taimistoilla myydään jalostetumpiakin kulleroita, joiden kukinnot eivät kuitenkaan mielestäni ole niin herttaisen kauniita, kuin luonnonlajin.

      Poista
  9. Olen viettänyt kesiäni paikoissa, joissa ei ole kulleroita. Niitä ei myöskään kasva pihallani.
    Tämä asia pitää korjata ensi kesänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kullero on viehättävä kukka ja sopii varmaan ihanasti sinunkin pihallesi :)

      Poista
  10. Kullero on yksi niistä keltakukkaisista kukista joista pidän. Tunnearvoltaan on todella arvokas tuo sinun kullerosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulleron keltaisuus on jotenkin lempeää. Jalostettujen kulleroiden väristä en oikein pidä.

      Poista
  11. Kiva haaste, taidanpa osallistua.
    Kullero on suosikkini, niitä kasvoi myös minun mökkipihassani aikoinaan, sitä mökkiä ja puutarhaa ei enää ole, mutta nyt kulleroita kasvaa lähiniityillä villinä ja juhannuksen tienoossa kukkivat täällä keltaisenaan laajat alueet.
    Toivottavasti kullerosi viihtyvät ja innostuvat leviämään.

    VastaaPoista

Arvostan jokaista kommenttiasi! Thank you for your comments! Jag uppskattar din kommentar!