maanantai 22. lokakuuta 2012

50-luvun tunnelmaa

Vanhempi tytär muutti pari viikkoa sitten pois kotoa. Hän sai poikakaverinsa kanssa opiskelijakämpän vanhasta kerrostalosta Tampereen keskustan liepeiltä. Lapsen itsenäistyessä tunteet ovat ristiriitaisia. Toisaalta tuntee ylpeyttä siitä, että tuossa se nyt lähtee rohkeasti omilleen. Toisaalta miettii miten se arki poikaverin kanssa alkaa sujua, riittääkö rahat ja onnistuuko niiden lihapullien teko nyt varmasti, kun en ole neuvomassa... Äidin ja tyttären väliselle suhteelle tämä muutto on tehnyt välittömästi hyvää. Tytär on valmis kuuntelemaan mielipiteitäni ja neuvojani ihan eri tavalla nyt, kun ei olla koko ajan täällä kotona napit vastakkain.

Tässä on tunnelmakuvia tyttären asunnosta, joka on viisikymmentäluvun puolivälissä valmistuneessa talossa.


 
Keittössä tunnelmalliset vanhat kaapistot...

 
...joita riittää. Säilytystilaa on paljon, joka kulmassa on komero. Huoneet ovat korkeat ja oven päälle jäävä tilakin on käytetty hyväksi.

 
Kaunis kahva
 
 
Naulakko on kestänyt käyttöä yli puoli vuosisataa.

 
Ikkunasta on näkymät Näsinneulalle ja auringonlaskuun. Kuvassa näkyy myös yösijaa etsivä naakkaparvi ( klikkaa isommaksi).

 
Laskeva aurinko valaisee lyhdyn
 
Tyttären muutosta seurasi jotain hyvää minullekin: kotiin jäi tyhjä huone, jota saan sisustaa :)!
 
Mukavaa lokakuun lopun viikkoa sivullani vieraileville!
 

31 kommenttia:

  1. Mukavan näköinen uusi koto. 50- luku on niin mulle mieluisaa.
    Mulla on myös kohta edessä pojan huoneen uudelleen sisustus, siitä tuleekin mulle studio, jossa saa jättää käsityöt pöydälle puolivalmiiksi odottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin tänään vanhempia postauksiasi ja huomasin, että sinulla on pojan kanssa sama tilanne -niin ne lapset lähtee mmailmaan...

      Poista
  2. Olen kakruna asunut asunnossa, jossa oli tismalleen samanlaiset keittiö systeemit kuin näissä kuvissasi. Ihan samat kaapit ikkunan vieressä ja tiskipöydän yllä, samat kaapit keittiön oven yläpuolella... Noita näkymiä jäin miettimään, voisiko yläkerroksista näkyä.... Neulan sijainti ja kaikki sopii... Tuo opiskelijakämppäkin sopisi, koska sitä ne nykyään ovat :) Punatiilisessä talossa taidetaan olla...
    Tyhjä huone, jota sisustaa, kuulostaa erinomaisen hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkein arvasinkin, että tunnistat talot...

      Poista
    2. Ai, niinkö arvelit...
      Tiedätkö muuten, että talot ovat Alvar Aallon toimiston tuotantoa. Ns. pikatalojen (joita ei enää ole) lisäksi ainoat Aallon talot Tampereella.
      Itse asiassa olen myös aikanaan kotoa pois muuttaessani asunut näissä samaisissa taloissa, silloin ne olivat vielä työsuhdeasuntoja.

      Poista
    3. Olen tutustunut talojen historiaan ja tiesin, että ne ovat Aallon suunnittelemia. Niissä onkin mielestäni hyvä huonejärjestely ja säilytystilaa on löydetty paljon kekseliäillä ratkaisuilla. Parveke taas on suorastaan vaarallinen, sillä kaide on vain noin metrin korkuinen -on tainnut näyttää piirustuspöydällä hyvältä sellaisena :).

      Poista
  3. Onhan se iso etappi kun lapsi muuttaa kotoa omilleen. Sitä huolehtii helposti ihan turhissakin asioissa nuorison pärjäämistä. Ylpeyttä ja huolta, kovin tutulta kuulostaa..

    Tuosta saa kivan ja tunnelmallisen kodin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen muistellut nyt kovasti omaa kodinperustamistani ja miettinyt tätä elämän kiertokulkua. Minua 50-luvun tunnelma kiehtoo kovasti, tytär haluaisi modernimpaa :).

      Poista
  4. Hienoa, että noin puhdas 50-lukulainen sisustus on säilynyt tähän päivään. Nyt se onkin jo arvossaan. Nyt vain sisustamaan, kyllä nuoret pärjäävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taloihin on tulossa jossain vauheessa pintaremontti, toivottavasti persoonalliset yksityiskohdat ymmärretään säästää. Sitähän ne nuoret juuri tarvitsevat, että heidän pärjäämiseensä luotetaan.

      Poista
  5. Tuttu tunne! Minulta on ensimmäinen lähtenyt jo melkein 9 vuotta sitten, kun liukui armeija aikana yhä vaan enemmän tyttöystävän luo ja jäikin sitten sinne kokonaan. Tytär puolestaan lähti 4 vuotta sitten. Onneksi ovat kuitenkin samalla paikkakunnalla. Tytär teki kyllä n. Kahden kk:n visiitin takas kotiin, kun tuli ero poikakaverista. Onneksi pääsi nopeasti oman elämän alkuun uudelleen. Huomaan kyllä, että varsinkin tyttären kanssa löytyi ihan uudenlainen läheisyys, kun välissä oli riittävästi etäisyyttä! Olemme paljon yhteydessä, luemme yhteiset kirjastonkirjat, eli kun toinen löytää hyvän, myös toinen lukee sen. Nyt hänellä on vauva, joka lähensi meitä entisestään. Poikien kanssa jotenkin kotonakin oltiin läheisiä, tytär tarvitsi tuon etäisyytensä. Viimeinen on kotona vielä, joskin kovasti yrittää päästä omilleen. Aikuinen lapsi ei halua meillä elää kodin sääntöjen mukaan, vaikka ne ovatkin hänen kohdallaan jo aika löysät. Kuitenkin vaadimme, että pitää ilmoitella, onko tulossa kotiin vai jääkö yöksi jonnekin yms. Se ärsyttää, tiedän sen, mutta olen sanonut, että kun kotona asuu, on vanhan äidin helpompi nukkua, kun tiiän lapsen olevan tallessa. Iloinen asia on, että tilaa vapautuu, eikä itsekään ole sidottu niin tarkaan arkirytmiin, kun lapset lähtevät pesästä. Ikävä on joskus, mutta puhelu helpottaa. Onneksi tykkäävät tulla tänne usein syömään, saunaan ja esim. Joulu vietetään meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka ikävä tuleekin, niin sitä tuntee onnistuneensa jossain, kun lapsi haluaa itsenäistyä.

      Poista
  6. Muistan vielä, kun katsoin junan perään joka vei esikoisen maaillmalle, lähti opiskelemaan Kauniaisiin raamattuopistolle ja matka oli pitkä. Juna oli jo kaukana, kun pääsin liikkeelle. Siitä on jo kohta 40 vuotta ja silti elävänä mielessä.

    VastaaPoista
  7. Hienosti siellä on säilytetty alkuperäiset kaapit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, varsinkin keittiössä on ihan 50-luvun tunnelma.

      Poista
  8. Alkaa olla tuo aito 50-luvun sisustus jälleen arvossaan.

    VastaaPoista
  9. Hienosti säilytetty 50-lukua!
    Tuosta vaan jatkamaan, muukin sisustus samaan malliin.
    Mukavia sisustuksia ja syksyn jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin ehdottaa tuota myös, mutta tyttärellä on eri suunnitelmat... Kiitos, samoin sinulle!

      Poista
  10. Kyllä on kaunis asunto, varmasti tulevat viihtymään. On upeaa kun ovat säilyttäneet tämän vuosikymmenen talon ja eivät ole menneet pilaamaan sitä uusimalla pintoja ja ovia.

    VastaaPoista
  11. Samanlaisessa opiskeljia asunnossa olen minäkin joskus tampereella asunut, toisella laitaa kylää vaan :) ihanaa aikaa..
    Johtuneeko ensi asunnosta vai siitä että sen sisustin pelkästään perityillä huonekaluilla ja astioilla (kun rahaa ei ollut), niin ajasta jäi kipinä vaalia kaikkea vanhaa. Hienoa suunnittelua sekä aikaa ja kulutusta kestäviä ratkaisuja noissa 50-luvun asunnoissa, tehtäisiimpä taas jotain noin kunnollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on täällä kotona aika 'keräilty' sisustus ja siitä sitten varmaan johtuu se, ettei tytär halua kotiinsa mitään vanhaa. Heillä on vähän selkeälinjaisia huonekaluja, mustaa,harmaata, valkoista ja turkoosia eli aika pelkistettyä.

      Poista
  12. Minun poikaset lentäneet pois yksi kerrallaan,vanhin Australiaan asti,poikakaveri kotoisin sieltä, onneksi lentää kyllä takaisinkin:)
    Nuorin tytöistä muutti juuri tänään poikakaverinsa kanssa saman katon alle ja keskimmäinen (poika) asunut omillaan pari vuotta. Niin se elämä vaan menee. Ja pitää mennäkin!

    VastaaPoista
  13. Minulla vielä tuo aika edessäpäin. Toki esikoisen 15-v. kotoa lähtö voi olla totta piankin,jos opiskelut sattuvat viemään jonnekin toiselle paikkakunnalle ensi vuonna. Saas katsoa miten tytön opiskeluihin haku sujuu. Kovasti kuitenkin haluaisi tänne paikkakunnalle jäädä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun nuorempi 16-v tyttäreni on onneksi kotosalla vielä ainakin kolme vuotta. Hänellä ei ole vielä mitään itsenäistymishaluja.

      Poista
  14. Ihanaan asuntoon pääsivät!
    Kyllä se kait on vaan luotettava. Pyytävät apua, jos ovat sitä vailla.
    Sinulla on nyt uusi tilanne ja totuttelemista.
    Irtilaskeminen ei ole helppoa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi välimatka on lyhyt ja tytön harrastukset tuovat hänet tänne päin ja samalla kotiin käymään pari kertaa viikossa.

      Poista
  15. Niin se vaan on, että elämän kiertokulkuun kuuluu lapsien lentäminen pesästä. Totta on kliseinen sanonta että "lapset ovat vain hetken lainaa".

    VastaaPoista

Arvostan jokaista kommenttiasi! Thank you for your comments! Jag uppskattar din kommentar!