Liesjärven kansallispuistossa on Korteniemen perinnetila, joka on toiminut Metsähallituksen metsänvartijatilana. Rakennukset on kunnostettu Museoviraston valvonnassa ja tilalla pääsee näkemään, miten siellä on eletty sata vuotta sitten.
Punamultainen päärakennus
Porstua on kylmää tilaa. Sen seinissä ei ole mitään sisävuorausta. Porstuan ikkunalla kukkii mummonpalsami.
Rakennuksessa on tupa ja myöhemmin rakennettu kamari. Huoneiden väliin jää kätevä välikkö, jota on voitu käyttää varastona ja 'kodinhoitohuoneena'. Väliköstä on ovi talon taakse.
Tupa liesineen ja kangaspuineen. Metsänvartija perheineen asui tuvassa.
Kamari oli rakennettu tarkastusmatkoillaan kulkevia Metsähallituksen virkamiehiä varten.
Kamarissa on kaunis ruusutapetti.
Sivustavedettävän sängyn koristeellinen pääty.
Ulpukkapossuja, näitä pitää tehdä ensi kesänä :)
Perinnetilan elämänmenoon voi tutustua toukokuusta syyskuun loppuun. Tänä aikana tilalla on myös eläimiä. Korteniemen lampaat näyttivät oikein hyvinvoivilta.
Läheisessä haassa laidunsi pari lehmää. Metsässä meitä tuijotteli sonni, joka ei kuulema ollut suostunut tulemaan piha-aitaukseen...
Pihamaalla tepasteli komea kukko alamaisinaan kaksi ruskeaa kanaa.
Korteniemen lampaita ilta-auringon valossa.
Pääsisipä tekemään edes yhdeksi päiväksi aikahypyn sata vuotta taksepäin. Todella mielenkiintoiset kuvat.
VastaaPoistaTuolla tilalla se on mahdollista touko-syyskuussa :) Mielenkiintoinen paikka!
PoistaOlen samaa mieltä Kruunu Vuokon kanssa!
VastaaPoistaOlisin halunnut elää juuri tätä aikaa, jostain kumman syystä!??
Silloin on eletty vahvassa vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Tämä paikka sai mielikuvituksen liikkeelle...
PoistaAh, tuli niin monta mielikuvaa lapsuudesta. Meilläkin oli kangaspuut sisällä osan talvea ja joissakin naapureissa oli paljon samaa, mitä kuvissa.
VastaaPoistaRuusutapetti on aivan huikea. Kaunista!
Tapetin sinisen ja ruskean yhdistelmä on upea. Kangaspuut veivät paljon tilaa tuvasta, mutta olivat toki tärkeätkin.
PoistaMielenkiintoinen teksti. Alueena kiinnostava, sillä olen kulkenut enemmän pohjoisessa ja etelässä, eikä kiinnostusta Sisä-Suomen puistoihin. Sen alueen luonto outoa minulle. Silti olen saanut kulkea Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle. Mutta tämän sijainti kiinnostavaa. Itselleni läheisimmät ovat Oulangan kp ja Perämeren kp ; ). Hymiö siksi, että raadettu on.
VastaaPoistaYllätyin, kuinka ehjää metsäluontoa tuolta löytyi. Perinnetila rakennuksineen ylitti kaikki odotukset.
PoistaTosi kaunis paikka ja varmaan antoisa patikointiretki. Häme on minulle vieraampaa seutua, kun ruuhka-Suomessa autoilu pelottaa meitä. Varmaan tuonnekin löytäisi helposti, kun on navigaattori autossa. Pitää miettiä ;) asiaa. Ja ruuhkassa ajoimme parina kesänä Oulun ohiajotietä matkallamme Lofooteille. Minä painoin ohi rekkojen ja säiliöautojen, vaikka hirvitti itseäni ja kaveria vieressä vielä enemmän.
VastaaPoistaTuonne oli helppo löytää ja navigaattori helpottaa tosiaan vielä kartanlukua :)
Poista