Tässä kuvassa näkyy kellertävinä kukkineet ruukkunarsissit, jotka laitoin maahan odottamaan seuraavaa kevättä. Reunassa olevat vanhat keltanarsissit eivät kukkineet kovin hyvin, yritin lannoitella niitä, jotta jaksaisivat seuraavana keväänä kukkia paremmin.
Juolavehnää lukuunottamatta kukkapenkki ei ollut ihmeekseni kovinkaan rikkaruohottunut. Ilmeisesti röyhytatar oli rehottanut niin rehevänä, että se oli estänyt rikkaruohojen kasvun. Halusin kuitenkin penkkiin kasvamaan ihan jotain muuta kuin tatarta, joten päätin kaivaa sen ylös ja muuttaa toiseen paikkaan. Se ei ollutkaan ihan helppo homma. Tatarella oli voimakas, puumainen juurakko joka ulottui syvälle. Myöhemmin kesällä huomasin, että juurta oli jäänyt kukkapenkkiin ja siitä kasvoi uutta tataren versoa sitä mukaa, kun sitä kitkin pois. Sitkeä kasvi!
Penkissä olevista pioneista olin tosi iloinen. En osannut tehdä niille oikein mitään; kuohkeutin vain niiden ympärillä olevan maan varovasti, lannoitin kevätlannoitteella, kastelin ja seurasin tyytyväisenä versojen kasvua ja nuppujen ilmestymistä.
Haluan pihaan enimmäkseen vanhoja perinnekasveja ja kestäviä, helposti siemenistä leviäviä kukkia, luonnonkasvitkin saavat vapaasti kukkia joukossa. Istutin kukkapenkkiin sormustinkukkaa, myskimalvaa, tuoksumataraa, tähkätädykettä, loistotädykettä, sinilatvaa ja särkyneensydämen. Lisäksi sain äidiltä maariankellon taimia (niiden pitäisi kukkia tänä kesänä!). Kylvin penkkiin silkkiunikkoa ja kuuruohoa, lisäksi tätä kevättä ja kesää ajatellen puistolemmikkiä sekä illakkoa.
Jotta en heti paljastaisi ihan kaikkea, jätän kukkakuvat myöhempiin postauksiin :).
Ai niin noissa kuvissa näkyy keskellä sarviorvokkia ja palloesikon lehtiä. Ne ovat peräisin tästä:
Heti keväällä oli pakko saada jotakin kukkivaa ruukkuun portaille. Ostin kylmää kestäviä perennoja, jotka sitten myöhemmin istutin kukkapenkkiin. Ruukussa on siis palloesikkoa, sarviorvokkia ja kevätkaihonkukkaa. Kuva on otettu 7.5.
Lisää tästä kukkapenkistä klikkaa tästä.
