Tunnustus: Inspiroiva puutarhablogi

Olen saanut uusia lukijoita. Tervetuloa! Jokainen uusi lukija ilahduttaa!

Sain tunnustuksen  Eijalta blogista Päärynäpuun varjossa. Kiitos Eija!

1. Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?

2. Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?

3. Mikä on puutarhafilosofiasi?



Olen seurannut, kun kyseinen tunnustus on liikkunut blogeissa. Kertomukset puutarhainnostuksen syntymisestä ovat olleet mielenkiintoista luettavaa.

1. Minullakin puutarhainnostus alkoi jo lapsena. Asuimme maalla ja meillä oli tietenkin muiden viljelyksien lisäksi aina kasvimaa ja äidillä talon edessä kukkapenkki. Kukkapenkki oli äidille tärkeä, varmaankin vastapainona raskaille navettatöille ja muulle arkiselle aherrukselle. En muista koskaan kitkeneeni tai muuten hoitaneeni äidin kukkapenkkiä, mutta seurasin kukkien kehitystä ja nuppujen aukeamista ja ihailin kukkien värejä jo pienenä.  Kasvimaalla muistan kyllä olleeni apuna herneiden ja perunan istutuksessa ja loputtomassa kitkemisessä.

Kitkemisurakat eivät kuitenkaan onnistuneet lannistamaan puutarhainnostustani, vaan hain puutarhakouluun 24-vuotiaana. Olin sitä ennen ylioppilaaksitulon jälkeen opiskellut itselleni ammatin ja ollut pari vuotta tehtaassa töissä. Tehdastyö ei sopinut minulle ollenkaan, joten pelastauduin sieltä opiskelemaan unelma-ammattiani.

Kun valmistuin puutarhuriksi, oli 90-luvun lama juuri pahimmillaan. Töitä oli vaikea saada. Olin myös tavannut miehen, jonka kanssa halusin perheen ja elämän. Meille syntyi tytär ja toinenkin ja olin kotona lasten kanssa kahdeksan vuotta. Tänä aikana puutarhainnostus pysyi voimissaan parvekepuutarhan ja miehen vanhempien mökillä tehtyjen projektien voimin.

Kun nuorempi täytti kolme vuotta aloin etsiä töitä ja pääsin 'kesätöihin' seurakunnalle hautausmaalle. Mukavassa työporukassa vierähti yhdeksän kesää töitä tehden, talvet olin aina työttömänä. Sitten mieheni yllättäen kuoli, enkä voinut enää harrastaa töiden tekoa, vaan oli hankittava ammatti, mitä voi tehdä ympäri vuoden.

Olen aina haaveillut omasta puutarhasta ja tein siitä haaveesta totta 2010. Hankin kesämökin, jonka pihaan olen nyt toteuttamassa sitä unelmien puutarhaa.

Mökin ostosta sai alkunsa tämä blogi-innostuskin. Etsin netistä tietoa mökin remontoinnista ja kuvia pihoista ja huomasin, että on olemassa ihan loputtomasti kiinnostavia blogeja. Löysin juuri sellaista luettavaa, mitä halusinkin lukea! Sisustusta, kirppislöytöjä, kukkakuvia ja omakohtaisia kertomuksia -olin innoissani! Olen aina tykännyt kirjoittaa ja valokuvaan paljon. Ajattelin kokeilla, jos saisin itsekin blogin aikaiseksi -siitähän se sitten lähti.

2. Tykkään paljon puista. Kaunein puu on mielestäni pihlaja. Pensaista kaunein on juhannusruusu. Kevätkukista ihanimmat on erilaiset tulppaanit. Tunnearvoltaan ykkönen on mummon Lapista tuoma kullero, jota hän istutti oman mökkinsä pihaan (joskus 50-luvulla) ja jota aion sieltä siirtää myös omaan pihaani. Luonnonkasveista pidän eniten kanervasta, yksittäinen kukka on ihan ihmeellinen! Perennat, kesäkukat ja kaksivuotiset kukat ovat kaikki omalla tavallaan ihania!

3. Puutarhafilosofiani on: Antaa kaikkien kukkien kukkia! Paitsi jättipalsami, sillä porttikielto minun pihaani ;).

Laitan tämän eteenpäin Pirjolle mökkipuutarhassa -blogiin. Tämä on minulle aika uusi blogituttavuus, mutta kiinnostava!

Maisema on ihan häikäisevän valkoinen yöllisen lumisateen jälkeen. Mutta ei hätää, keittön ikkunan ohi lensi äsken yhtä häikäisevän valkoinen lokki, joten on kevät!

Kaunista sunnuntaipäivää sivullani vierailevalle!