tiistai 27. maaliskuuta 2012

Jättipalsamin nujerrus

Puutarhafilosofiani on: Antaa kaikkien kukkien kukkia. Puutarhakasvit ja luonnonkukat saavat kukoistaa rintarinnan pihassani. Nokkonenkin on kaunis (vähän sivummalla) ja hyödyllinen perhostoukkien ravintona. Vuohenputkellekin olen keksinyt hyötykäyttöä (kerron sitten kesällä :)! ). Mutta on yksi kasvi, jota en halua pihaani,  jättipalsami. Se sattui taas olemaan edellisen asukkaan lempikasvi. Ja sitä oli tontilla joka paikassa.


Kukkahan on ihan kaunis. Laaja kasvusto eri sävyisiä vaalean- ja tummemmanpunaisia palsameita on kaunis jossakin joutomaalla vähän kauempaa katsottuna. Mutta pihassa se on ärsyttävä tunkeilija.

Jättipalsami on yksivuotinen, siemenestä tehokkaasti leviävä kasvi. Se on samaa sukua, kuin ahkeraliisa ja kaunis, keltakukkainen luonnonkasvi lehtopalsami. Se on nopeakasvuinen ja kukkii keskikesästä aina ensimmäisiin pakkasiin asti. Kypsät siemenensä se sinkauttaa pitkälle ympäristöönsä. Rehevillä paikoilla se kasvaa yli metrin korkuiseksi, kuivilla paikoilla se jää kymmensenttiseksi, mutta kukkii kyllä paikassa kuin paikassa.

Jättipalsami olisi varmaan aivan mahdoton nujerrettava, jos se ei olisi yksivuotinen. Minä kävin taistoon sitä vastaan heti keväällä. Nypin kaikki huomaamani pienet siementaimet pois. Taimi on helppo tunnistaa ja huomata; siinä on kaksi suht vahvaa pyöreää sirkkalehteä. Lehdet ovat väriltään vaalean vihreät ja niissä on tummempi tai punertava laikku. Taimia oli kuitenkin niin paljon tontilla, etten mitenkään havainnut kaikkia. Sirkkalehdestä on kuva täällä.

 Keskikesällä huomasin kukkivia palsameita siellä täällä pensaikoissa. Kasvilla on hyvät keinot puolustautua kitkemistä vastaan. Varsi on mehevä ja katkeaa helposti, kun sitä nykäisee. Juuret sitä vastoin ovat hyvin tiukasti kiinni maassa. Kasvin varressa on jaokkeita, joissa on silmuja. Silmuista kasvaa hyvin nopeasti uudet haarat, jotka alkavat kukkia pikapikaa. Eli katkaistun latvan tilalla on yhtäkkiä kolme-neljä kukkivaa oksaa... Kasvi saattaa katketa myös ihan maan tasalta, missä on myös odottamassa useita nopeakasvuisia silmuja. Ja kukkia tuli tosiaan pitkälle syksyyn saakka. Epäilen, että jättipalsami onnistui kaikesta estelystäni huolimatta tuottamaan siementä viime vuonnakin, mutta ehkä ensi vuonna saan siitä voiton.



Tämä pöheikkökuva on syksyltä 2010. Kukkapenkki näytti silloin tältä; juolavehnä, jättipalsami ja röyhytatar olivat valloittaneet koko penkin.

Ärsyttävän hitaasti etenee tämä kevät, mutta etenee kuitenkin :).

Hyvää viikonjatkoa sivullani vieraileville, kiva kun kävit lukemassa!




10 kommenttia:

  1. Onneksi ei ole jättibalsamiongelmaa, löytyy vuohenputki-, elämänlanka-, kotilo- ja espanjansiruetanaongelmat. Siruetanoiden kanssa olen jo voitolla, vain pari löytyy silloin tällöin.Pahimpana vuotena keräsin pojan kanssa 350 etanaa vuorokaudessa.Mielenkiinnolla odotan juttua vuohenputkesta.

    VastaaPoista
  2. Systerin viime kesänä ostamalla mökillä oli jättipalsamia vaikka hurunmykky. Nyhdin sitä kaiken mahdollisen pois, saas nähdä paljonko tänä vuonna kasvaa... Hyvä, kun laitoit tuntomerkit miltä näyttää taimena, osaan neuvoa, mitä nyhtää pois :) Itselläni ei tuota onneksi ollut, eikä toivottavasti mistään leviäkään- minusta se ei ole edes kovin kauniskaan...

    VastaaPoista
  3. Onnea vain etniseen puhdistukseen! Itse olen taistellut jättitataria vastaan, se on päättänyt valloittaa kasvimaan ja lisääntyy jokaisesta pienestäkin maahan jääneestä juurenpalasta. Se on komea ja saa rehottaa jossain muualla.

    VastaaPoista
  4. Balsamia kasvaa meilläpäin yllättävissä paikoissa tien varsilla, samoin kaukasian jättiputkea on ollut ihan meitä lähellä. Kaupungin puutarhurit käyvät usein myrkytyspuuhissa, ja hyvin ovat saaneet niitä kuriin.

    VastaaPoista
  5. Kokeilin minäkin jattipalsamia pohjoisessa, ei ehtinyt tehdä kukkaa kesän aikana.

    VastaaPoista
  6. Meilläpäin jättibalsamia on kotonani ja työpaikalla, mutta ihan hirveesti se ei ole levinnyt.
    Jotain korkeaa tataria mulla on pihalla ja viime syksynä siirtelin sitä toiseen paikkaan, saa nähdä miten onnistuin.
    Etanoita meillä ei ole, mutta muutaman vuoden taistelin liljakukkoa vastaan, viime vuonna sitä ei näkynyt.
    Malttamattomana odotellaan täälläkin lumien sulamista!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteista! Olen ajatellut siirtää jättitatarta kompostin eteen, mutta tuleeko siitäkin ongelmia? Kasvimaa ei tosin ole lähelläkään ja voihan sitä aina katkoa, jos alkaa liikaa levitä. Eikö jättipalsami ehtinyt kukkia pohjoisessa?? Etanaongelmaa ei ole ainakaan vielä.

    VastaaPoista
  8. Onneksi naapurini sai jättipalsamin hävitettyä lähes kokonaan omasta pihastaan. En tiedä keinoa, mutta ei montaa alkua enää viime kesänä ollut.
    Lähimetsässä sen sijaan ihan haitalle asti villiintyneenä.

    Kai se helppohoitoisuus joitakin miellyttää.

    VastaaPoista
  9. Niin, sitä ei tarvitse hoitaa ja se tuntuu viihtyvän heikommassakin maassa. Jotenkin kukan tympeä tuoksukin tökkii.

    VastaaPoista
  10. Eksyin vasta nyt juttuusi, kun etsin jättipalsamikokemuksia. Olisi mukava kuulla ensi kesänä, onko jättipalsamia yhtä paljon vielä. Pari vuottahan siementen pitäisi säilyttää itävyytensä maassa ainakin.

    Täällä Tampereella sen on jotenkin huomannut, että palsami leviää hieman sinne ja tänne asutusalueella ja sitten tulee se sateinen kesä, kun sitä on yhtä äkkiä räjähdysmäisesti joka puolella. Metsästä se palaa tuota pikaa takaisin pihamaille.

    VastaaPoista

Arvostan jokaista kommenttiasi! Thank you for your comments! Jag uppskattar din kommentar!