lauantai 31. maaliskuuta 2012

Kukkaterapiaa, osa 3

Ei taida tästä tulla kevättä, ei. Lunta sataa sellaiseen malliin, että tuntuu kuin olisi tammikuu :(. Täytyy kaivaa taas kukkaterapiaa arkistojen kätköstä, eli kukkakuvia äidin puutarhasta.

Klikkaa kuvaa, niin näet kaikki kuvat isompina.


Jaloakileija täynnä iloista elämänvoimaa!



Tämä jännän värinen lehtoakileija näyttää enemmänkin mietiskelevältä.


Verenpisaran pisaraiset nuput.


Maariankellot kukkivat toivottavasti ensikesänä minunkin pihallani yhdessä sormustinkukkien kanssa.


Lämpimän keltainen köynnöskrassi.


Palavarakkaus.

Iloa tähän talviseen päivään! Jatketaan haaveilua kesästä...


12 kommenttia:

  1. Jatketaan vaan... :) Kauniita. Akileijat on erityisen kauniita, ihanan lennokkaita:)

    VastaaPoista
  2. Joo, kyllä se haaveiluksi menee täälläkin. Aamulla mittari näytti -10 astetta, mutta aurinko sentään paistaa:)

    VastaaPoista
  3. Tänään tätä terapiaa todella tarvitaankin...kiitos tästä...:)

    VastaaPoista
  4. Ihania...nyt vaan odottaa entistäkin
    innokkaammin kesän ja kukkasten tuloa!!

    VastaaPoista
  5. Nyt täälläkin aurinko sentään vähän paistelee. Kiitoksia kommenteista!

    VastaaPoista
  6. Kaunista! Takatalvi iski täälläkin, kovia yöpakkasia tiedossa.

    VastaaPoista
  7. Ihana tuo palavarakkaus! Meiltä löytyi sitä vähän vanhasta kukkapenkistä. Varsia oli mutta ei enää oikein kukkinut kun on ollut kukkapenkit edellisellä asukkaalla hoitamatta. Viime kesänä aloitin niitä käymään läpi ja tuotakin palavaa rakkautta jaoin ja istutin uudelleen. Toivottavasti lähtee kasvamaan!!

    VastaaPoista
  8. Akileijat ja sormustinkukka ovat lempikukkiani. Palavarakkauskin on kaunis, mutta vaatii tukemista ja se tahtoo minulta unohtua. Kiitos kauniista kesäkuvista!

    VastaaPoista
  9. Palavaarakkautta näin kerran vanhassa pihassa heinikon keskellä täydessä kukassa. Se kuuluu näihin sitkeisiin sinnittelijöihin kuten varjolilja, ruskolilja ja kultapallokin, jotka kukkivat jo aikoja sitten hylätyissä pihoissa. Pienellä hoidolla varmasti kukkii taas. Se kasvattaa tosiaan korkean varren, ei sovi minun tuuliseen pihaani.

    VastaaPoista
  10. Hei, tulin vastavierailulle. Kiva, että löysit blogiini, niin minä löysin tänne. Ihana katsella kukkiasi, kun lunta täällä meillä päin on vielä niin paljon!! Ja akileija muuten on lempikukkiani;)

    VastaaPoista
  11. Akileijat ja verenpisarat ovat kauniita. Olin ajatellut hankkia palavaa rakkautta ,mutta jos tarvitsee tukea pitääkin harkita uudelleen.

    VastaaPoista
  12. Tervetuloa Hyvä mieli lukemaan blogiani ja kiitos kommentista myös Eeva K! Akileijalla on minunkin mielestä todella kaunismuotoinen kukka.

    VastaaPoista

Arvostan jokaista kommenttiasi! Thank you for your comments! Jag uppskattar din kommentar!