Syksyn tuntua

 

Ajelimme sunnuntaiaamuna mökille. Aurinko paistoi, mutta paikoin mökkitien varrella sumu oli niin tiheä, että tuntui, kuin pilvi olisi laskeutunut maan tasalle. Paikoitellen maisemat avautuivat upeina sumun tehdessä taikojaan yhdessä alhaalta paistavan auringon kanssa. 

Järven vastaranta peittyi sumuun.

Valkoiset syysleimut olivat vielä voimissaan.

Daaliat olivat säästyneet hallalta saaneet vielä kukkia auki. Isabelle kukkii oikeastaan vasta nyt kunnolla.

Copper Boyn kukat olivat aiemmin kesällä tummemman punaisia. Nyt ne ovat mielestäni saman värisiä, kuin ensimmäisenä kukintavuonnakin.

Punahatun kukat ovat todella pitkäikäisiä. Näistä ensimmäinen kukka avautui jo elokuun puolessa välissä. Uusia kukkia on avautunut verkkaiseen tahtiin sen jälkeen.

Krassitkin jaksavat vielä kukkia.

Ahkeria kukkijoita ovat myös huovinkukat, jotka ovat vaan kaunistuneet syksyn edetessä.

Nukenkaulus on myös kestävä. Ostin kolme vähän samannäköistä nukkeasteria, jotka lopettivat kukinnan jo elokuussa.  Olisi kannattanut satsata mieluummin nukenkauluksiin...

Heinäkuun lopulta kukkineessa syysvuokossa on vielä jokunen kukka.

Punalatvat lopettelevat myös kukintaa.

Pihaan lennähti vielä yksi amiraaliperhonen. Hyvä, kun sille on vielä joitain mesikasveja tallella...

Tätä kultakuoriaista ihmettelin. Aivan kuin se olisi pukenut villakerraston kiiltävien siipiensä alle. Sitä se kyllä jo tarvitseekin; yöt alkavat olla todella viileitä.

Kukkaniitty

 

Mökkitien varrella oleva kukkaniitty on päässyt taas täyteen kukoistukseensa. Aurinkoisina päivinä tässä on varmasti parveillut loppukesän perhosia ja muita pölyttäjiä.

Silkkiunikot, malopit, ruiskukat, kehäkukat, tulikukat ja muut hehkuivat ihanasti väreissään pilvisenäkin päivänä.

Leimuja

 

Syysleimut kukkivat vielä täyttä päätä mökillä.

Valkoinen, korkea, hyvin pystyssä pysyvä leimu tulee kukkaan aina myöhään. Tänä vuonna kukinta pääsi vauhtiin vasta syyskuun alussa. En tiedä lajikkeen nimeä, sain tämän alun työkaverilta vuosia sitten. Todella hyvä kasvi syyspuutarhaan!

Kukinto on aika kookas ja kukat puhtaan valkoiset. Kasvi on kova leviämään. 

Syreenileimut kukkivat vieläkin. Sateet ovat painaneet korkeita varsia vaakatasoon, mutta heinäkuun lopulla alkanut kukinta jatkuu.

Blue Paradise kukkii vielä parilla kukalla.

Voimakkaan aniliinin punainen Starfire.

Vaaleamman punainen kirppisleimu rauhoittaa vähän Starfiren värikkyyttä. Terälehdellä taitaa olla pieni kukkahämähäkin 'poikanen'.

Syysvuokotkin kukkivat vielä hempeän värisinä. Kimalaisten surina niissä on vähän vähentynyt kesän huippuajoista.

Mökillä kukkii vielä

 

Pääsimme mökille pitkästä aikaa koko viikonlopuksi. Sää suosi ja vaikka puutarha on jo syksyisen kulahtanut, sieltä löytyi vielä paljon kukkivaa.

Silkkiunikot jatkavat kukintaa. Näissä on aivan kuin huurretta pinnalla. Jännä efekti!

Huomasin vielä yhden uuden kukkijankin. Keijuängelmä on joutunut vähän ahtaaseen kasvupaikkaan (niin kuin moni muukin perenna puutarhassani...). Aiemmin kesällä katsoin, ettei se taida enää kukkiakaan, mutta nyt huomasin sen hennon kukinnon syreenileimujen keskellä. Sinnikäs kasvi!

Daalia Totally Tangerine on kukkinut runsaasti koko kesän.

Kasvupaikka talon aurinkoisella seinustalla taitaa olla sille mieluinen.

Ahkera kukkija on myös kiinanasteri Tower Chamois ruukussaan. Se on joutunut kärsimään ajoittaista kuivuutta, eikä näytä enää ihan hehkeältä, mutta on kukkinut jo heinäkuun lopulta saakka.

Yksittäiset kukat kestävät pitkään. Olen poiminut tästä maljakkoon ja tämä on kestävä leikkokukkakin.

Perhoset olivat löytäneet taas puutarhani nauhukset ja punahatut. Tästä olen iloinen!

Viimeiset tiikerililjat hohtivat vielä oransseina.

Ihana oli myös melkein täysi kuu, joka nousi oranssina järven ylle.