lauantai 14. tammikuuta 2023

Vuosi 2022 kuvina

 

Blogi on taas vaipunut talviuneen... Perinteinen viime vuoden muistelu valokuvien muodossa täytyy kuitenkin tehdä.



Tammikuussa kävelin Pitkäjärven jäällä ja kuvasin entisen Ilkon kurssikeskuksen saunaa ja kallion päällä näkyvää päärakennusta. 




Helmikuussa käväisin mökillä. Aurinko-tuulikello hymyili kuuraisen ikkunan takana...




Maaliskuussa aurinko kiipesi metsän reunaa.




Huhtikuussa pesäpaikoille siirtyneet lokit etsivät ruokaa nurmikolta, kun järvi oli vieläkin jäässä.




Toukokuussa kevät lähti hitaasti käyntiin. Avautuvat nuput ja lisääntyvä vihreys tuntui taas niin hyvältä!




Kesäkuussa hurmaannuin koiranputken herkkyydestä...




Heinäkuun liljoja




Elokuun aamu




Syyskuussa pääsimme kylpemään tässä savusaunassa.




Lokakuisen mökkipihan kukkien hiipuvaa kauneutta.




Marraskuu toi varjoja elämään.




Joulukuu


Olen saanut myös Puutarhavuosi 2022 -haasteen, kiitos Between! Palaan siihen jossain välissä.




























sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Kuusi kuvaa kesästä haaste

 

Sain Pirjolta Tuplasti terapiaa -blogista Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos! Pirjo on laittanut haasteen blogiinsa jo kymmenen kertaa ja yhtä monta kertaa olen siihen vastannut, ellen ihan väärin muista :). Tähän aikaan vuodesta onkin ihana selata kuvia ja muistella mennyttä kesää.



Ensimmäiseksi kuva kesäkuulta. Kuolanpioni, kirsikka ja omenapuu kukkii. Kesä on alussa. Kuvassa näkyy myös takapihan tulppaaneja ja osa kasvimaata.



Löysin ihanat orvokit ovenpieltä koristamaan. Nämä eivät jaksaneet kukkia ihan koko kesää, mutta alkukesän ne olivat todella kauniit.



Siperiankurjenmiekka ja akileijat -herkkää kauneutta.




Tänä kesänä ihastutti myös saksankurjenmiekkojen kukinta.



Joskus kukat poseeraavat kuvissa todella onnistuneesti. Tässä suloinen kerrottu idänkurjenpolvi.



Viimeiseksi herkkä kuva kukintaansa lopettelevasta purppuratulikukasta. Kukinnan loppupuolella sen varret kääntyilevät viehkosti ja kasvi on kaunis loppuun saakka.

Mukavaa alkavaa viikkoa blogini lukijoille!













lauantai 1. lokakuuta 2022

Syysaamu

 




Seitsemältä syysaamuna aurinko on juuri nousemassa. Järvi peilaa kirkastuvan taivaan värejä.



Veden pinnalla on vähän utua. Syysaamuna järvi on hyvin hiljainen. Ei kuulu lokkien huutoja, niinkuin kesällä vuorokauden ympäri.



Kylätiekin on hiljainen.



Aurinko nousee ja maisema on hetken kullan hohtoinen.



Tänään laitetaan kanootti talviteloille, mutta vielä kerran lähdemme melomaan järvelle.



Lokki tarkkailee ympäristöään kiveltään.




Pienellä luodolla on varis nokkimassa kalanperkeitä. Toinen lennähtää rinnalle ja näyttää kysyvän riittäisikö minullekin.




Aurinko paistaa matalalta. Ilmassa on haikeaa luopumista, mutta samalla kiitollisuutta kauniista kesästä. 














keskiviikko 28. syyskuuta 2022

Tien varrella kukkii

 

Viime viikonloppuna kävin kävelylenkillä mökkimaisemissa  ja löysin matkan varrelta monta kukkivaa kasvia.



Hiekkaisessa tienpenkassa on paikka, jossa kasvaa kangasajuruohoa. Siinä näkyi uusintakukintaa.




Ruusuruohokin kukkii pitkään.




Niittyleinikkiäkin näkyi tien varrella.




Hakkuuaukealla oli puna-ailakki innostunut kukkimaan oikein kunnolla.




Metsäkurjenpolvi.




Puna-apilan kauniin värinen kukinto.






sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Syyskuun loppua

 

Syyskuun viikonloput on menneet kaikenlaisissa muissa menoissa, mutta nyt pääsimme vielä yhdeksi yöksi mökille. Puutarhassa on vielä paljon kukkivia kasveja, vaikka yleisilme onkin jo hyvin syksyinen.



Valkoiset syysleimut ovat vielä hyvin kukassa.




Syreenileimuissakin on vielä kauneutta...




Päivänsilmä.




Syysleimu Starfiren viimeisiä kukkia.




Väriminttu.




Soihtunauhuksen 'jälkikukintaa'.




Sikuri ei malta lopettaa.




Sormustinkukkiakin on vielä kukasssa.




Keltasauramo.




Huovinkukka ja amppelirusokki ovat pitkään kukkivia kesäkukkia.




Suklaakosmos on vielä kukassa.




Tuoksuherneistä tämä punainen näyttää olevan kestävin kukkija.




Aurinkoisen seinustan narsissitupakat ovat jo aikoja sitten lopettaneet kukinnan, mutta kukkapenkkiin istutetut puolivarjossa kasvavat ovat täydessä kukassa.




Ruusunätkelmä kiipeää kettinkiä ylöspäin ja kukkii. Toivottavasti se myös huomaa, että talvi on tulossa... Yritin kerran aiemmin kasvattaa ruusunätkelmää, eikä se talvehtinut.




Kehäkukka.




Kallionauhuksissa oli vielä amiraaliperhonen ruokailemassa.








sunnuntai 11. syyskuuta 2022

Viimeisiä kukkijoita


Mökkipuutarhassa kukkii vielä. Ainakin kukki ennen viime viikon pakkasöitä. Kuvat on otettu keskiviikkona. 

Aiempina vuosina pihassani monivuotisena kasvanut ruostekukka olisi ollut nyt kauneimmillaan. Se menehtyi viime talven oikullisissa keleissä. Sen kukinta oli aina kasvukauden odotettu huipentuma. Tänä kesänä on todella tuntunut, että jotain puuttuu. En laittanut vielä tänä kesänä uutta ruostekukkaa kasvamaan, mutta ensi kesänä ehkä uusi yritys...



Ruusunätkelmä kasvaa ja kukkii vielä mökin nurkalla. Otin sen kukkia mukaan kimppuun, jonka keräsin pihasta ja ne näyttävät olevan kestäviä ja kauniita maljakossakin. 




Päivänsilmä kukkii aina pitkälle syksyyn.




Valkoiset syysleimut ovat ihania. Niistä korkeimmat huitelevat yli 150 cm korkeudessa. Varret ovat todella tanakat ja kukinnot aika suuret. Loistava loppukesän kukkija!




Etupihalla kukoistaa...




Takapihalla avautuu vielä uusia tsinnioita ihanissa väreissä...








Näitäkin keräsin maljakkoon.




Viimeisenä uutena kukkijana pihassa on avautunut muutama kellopeipin kukka. Nämä eivät oikein menesty minulla. Kasvi lähtee keväällä kasvuun normaalisti, mutta kukkavarret kuolevat ilmeisesti johonkin sienitautiin ennen nuppujen avautumista. Kasvupaikan vaihdos ei auttanut. Osa nupuista kuitenkin joka vuosi kukkii.