Valoton päivä seuraa toistaan, vain lyhyt hämärä katkaisee pitkän pimeän. Tuntuu, että aurinko on toden totta kadonnut maailmasta. Kamera roikkuu toimettomana naulassa, valokuvia ei voi ottaa ilman valoa.
Sunnuntaina taivas rakoilee ja ajelen pitkästä aikaa mökille. Mökillä ohut lumikerros peittää maan. Ilokseni pilvet katoavat hetkeksi ja saan nauttia valoisasta talvipäivästä.
Kukkapenkin laidalle on kylväytynyt itsestään sininen orvokki, joka kukkii lumisessa maassa.
Myös yksinäinen harakankello jatkaa kukintaa talven keskellä.
Koiranheiden marjat loistavat täyteläisen punaisina.
Vanhan rusokuusaman oksat ovat kauniin jäkälän peitossa.
Auringon valo osuu oksaan takertuneeseen lehteen ja tekee siitä kauas näkyvän väripilkun.
Saniaisen lehdet hehkuvat meripihkan värisinä.
Hyvää adventtiaikaa kaikille!
