Yhden lomapäiväni retkikohteeksi otin Hörtsänän Arboretumin Orivedellä.
Arboretumin alue erottuu jo kaukaa ympäröivästä kumpuilevasta maalaismaisemasta. Arboretumin perusti Hugo Hörtsänä vuonna 1909. Alueelle istutetut lukuisat Suomesta ja ulkomailta kotoisin olevat lehti- ja havupuut ovat ehtineet kasvaa täyteen mittaansa ja muokkaavat metsän silhuettia.
Tie arboretumiin kulkee peltojen keskellä ja ilokseni näin aurinkoisessa rinteessä loppukesän perhosia. Amiraali ruokaili valvatilla.
Näin myös kesän ensimmäisen neitoperhosen.
Opastetaulut kertovat paikan historiasta.
Kapeat polut houkuttelevat astumaan kasvillisuuden sekaan... Polkujen reunoilla kasvaa suurikokoisia perennoja; mm tähtiputkia, töyhtöangervoja ja ukonkelloja.
Puiden lehvät kuvioivat taivasta.
Puiden siimeksessä kukki muutama lilja muistona puistossa aikoinaan kasvaneesta 150 liljalajikkeesta.
Sammaloituneet kiviportaat johtavat ylempänä olevalle polulle.
Konnanmarjan kirkkaanpunaiset marjat erottuvat hyvin kasvillisuuden keskeltä.
Saniaisten reunustama polku. Arboretumin varjoisilla poluilla tunnelma oli todella rauhaisa. Sain kulkea lähes yksin puiden keskellä. Keväällä paikka on kuulemma näkemisen arvoinen, kun sinililjat ja valkovuokot peittävät metsänpohjaa.
Puuvartiset kasvit on merkitty nimikyltein.
Myllynkivi ja puupöllit muodostavat mielikuvitusta kiehtovan kokonaisuuden...
Puistossa on myös perenna-alue.
Syyskaunosilmä oli parhaimmillaan kukassa.
Perenna-alueella kukki mm kirjoukonhattu...
...päivänlilja...
...ja salkoruusu.
Portaiden yläpäässä on yksi Hogo Hörtsänän arboretumiin pystyttämistä obeliskeista.
Puistossa on muitakin kivirakennelmia. Tässä on isännänkivi, johon on merkitty jokainen Hörtsänän tilan isäntä vuodesta 1508 lähtien. Vuosi 1944 on merkitty erikseen, sillä silloin kuoli Hugo Hörtsänän poika jatkosodan loppuvaiheissa.
Puistossa on aikoinaan ollut myös laululava, jolla on esiintynyt aikansa kuuluisia laulajia. Tämä kivirakennelma on laululavan nurkalta.
Arboretumia on kutsutta aikoinaan myös Kukkapuistoksi. Kauniit syysleimut muistuttavat vielä menneestä loistosta.
Täysikasvuisiksi kasvaneet puut ovat puiston arvokkaimpia kasveja. Puiston siimeksestä löytämäni jaloangervo ilahdutti kuitenkin kovasti kukkaihmisen silmää.
Perennoista on iloa myös kimalaisille ja muille pörriäisille.
