Karkauspäivänä

Karkauspäivän kunniaksi kuva yhdestä karkurista, jonka sain kameran etsimeen:

Ritariperhoset lentelivät mökkitontillani kesäkuussa. Yleensä niillä oli sellainen vauhti päällä, etten voinut uneksiakaan saavani kuvaa... mutta onnistuin!

Hyvää karkauspäivän jatkoa!

Kukkapenkin myöhemmät vaiheet

Tammikuussa kerroin kukkapenkin teosta mökkipihaan. Tässä vielä kuva taimien istutuspäivältä.

Viime kesä oli ensimmäinen kesäni mökillä, enkä tiennyt ollenkaan millaisessa kasvukunnossa maa on. Kukkapenkkiä tehdessäni paransin maata vain taimien istutuskuopan kohdalta, sillä en halunnut helpottaa rikkaruohojen kasvua. Laitoin istutuskuoppiin myös lannoitetta. Maa oli paremmassa kasvukunnossa, kuin oletinkaan, sillä elokuussa tilanne oli tämä:

Sormustinkukat kasvattivat valtavat lehtiruusukkeet, mutta kukkia tuli vain kaksi. Myös tuoksumatara kasvatti lehdistöä, muttei kukkinut. Tästä vihreästä lehtipaljoudesta päättelen, että kukkapenkkini sai vähän reilusti typpeä... Kaikki kasvit olivat kuitenkin hyvinvoivan näköisiä, paitsi esikasvattamani gladiolukset, jotka näyttivät kärsivän sienitaudista ja tekivät vain kaksi tervettä kukkavartta.

Kesän mittaan huomasin myös, että penkki ei olekaan niin aurinkoisessa paikassa kuin oletin. Se saa runsaasti aurinkoa keväällä ja alkukesällä, kun aurinko paistaa korkealta. Mutta elokuussa aurinko on jo niin matalalla, että penkki jää rannan tervaleppien varjoon melkein kokonaan. Kasvit kannattaa valita jatkossa tätä ajatellen.

Tässä vielä kuvia kukista, joita en ole aiemmin esitellyt.

Särkynytsydän säilytti koko kesän lehtensä ja teki harvakseltaan kukkia elokuulle saakka.

Tähkätädyke kukki myös pitkään, mutta oli aika vaatimattoman oloinen -ainakin näin ensimmäisenä kesänä.

Myskimalva kukki hienosti ja teki paljon siementä. Sitä on jatkossa varmaan penkissä vähän enemmän...

Punakukkainen sormustinkukka sai aikaseksi upean kukkavarren! Siementä se ei varmaankaan ehtinyt kypsyttää, kukkiminen jäi niin myöhäiseksi. Tämä kuva on otettu 19.8.

Klikkaa kuvaa, niin näet ne isompina uudessa ikkunassa.

Hyvää alkanutta viikkoa sivullani vieraileville, kiva kun kävit! Tervetuloa uudet lukijat!

Rannalla

Mökkini on kirkasvetisen järven rannalla. Järvi ei ole mikään pieni, muttei kamalan suurikaan. Se on kuulema kalaisa ja rapujakin nousee. Minulla ei ollut vielä viime kesänä venettä, joten tutustuin mökkijärveeni vain rannalta käsin. Helteisenä heinäkuun aamuna otin kuvia rannan kasveista.

Alkukesästä järvessä kukki järvisätkin, kuvassa tuo valkokukkainen. Sen kukinta oli loppusuoralla, kun vesitatar aloitti kukintansa. Alla toinen kuva vesitataresta.

Rantaruovikon seassa kukki heinäkuussa nuottaruoho. Sen tieteellinen nimi on Lobelia dortmanna eli se on samaa sukua kesäkukkana tutun lobelian kanssa. Yksittäinen kukka onkin aika samannäköinen.

Kun kuvasin rannan kukkia, tuli tunne, että minua tarkkaillaan. Härkälintu oli tapansa mukaan kiinnostunut ihmisen puuhista! Se asettui kuvattavaksi kahden kaislan väliin.

Tässä vielä pari kuvaa rannalta aamuiselle järvelle. Tervalepän oksat kehystävät utuista maisemaa.

Rantavedessä kukki kesän aikana myös ratamosarpio, keiholehti ja siimapalpakko. Suunnitelmissani on siirtää rantaan kurjenmiekkaa ja istuttaa myös toista iiristä eli siperiankurjenmiekkaa.

Mukavaa lauantai-illa jatkoa sivullani vieraileville, kiitos kun kävit lukemassa!

Juodaan kaljaa

Olen viime aikoina löytänyt itseni aika usein istuskelemasta nojatuolissani kaljalasi kourassa. Syynä ei ole se, että minulle olisi nykyään todellisuus piinaa selvinpäin. Syynä on se, että löysin kauppareissulla ihan täydellisen pullon. Pullossa myydään tummaa talviolutta, eikä sitä hyvää ainetta voi ihan viemäriinkään heittää :D.

Pullo on 75cl eli viinipullon kokoinen. Ihan täydellinen raparperimehulle!

Kirppikseltä löysin vielä viinipulloille tarkoitetun korin.

Onneksi neljän pullon sarja on jo täynnä, sillä olut on niin tuhtia tavaraa, että vyötärölle tulee ainakin viisi senttiä lisää yhden pullon tyhjentämisestä...

Hyvää päivänjatkoa ja tulevaa viikonloppua sivullani vieraileville!

Kesän 2011 kukkia, orvokki

Orvokki on aina niin herttainen kukka; värit ovat puhtaita ja selkeitä ja kukan muoto on ystävällisen pyöreä. Edelliset omistajat olivat suosineet orvokkia kukkapenkissä, sillä sinne nousi heti keväällä lukuisia pieniä siementaimia. Säästin ne maata myllätessäni ja jäin mielenkiinnolla odottamaan, minkälaisia kukkia niihin tulisi. Klikkaa kuvaa, niin näet kaikki kuvat isompina uudessa ikkunassa.

Tässä ihan puhtaan keltainen orvokki.

Tällä pikkuisella sinisellä on ihan kuin kyynel poskella...

Oranssi kaunokainen näyttää elvistelevän kirkkaalla värillään.

Tämä pienikukkainen, keto-orvokin oloinen kukki koko kesän tuuheana pehkona.

Ja tässä sitten mielestäni kesän kaunein orvokki! Ihana aavistuksenomainen sininen reunus ja keltainen keskus puhtaan valkoisessa kukassa.

Hyvää päivänjatkoa kaikille sivullani vieraileville, kiva kun kävit lukemassa!

Vielä tunnustus talvikuvien kera

Sain tunnustuksen myös Eijalta blogista Päärynäpuun varjossa. Kiitos, tuntuu hyvältä saada tunnustusta! Koska laitoin jo sunnuntaina tunnustuksia eteenpäin, valitsen nyt vain yhden blogin, jolle annan tunnustuksen.

*Tapio kertoo blogissaan Vedenjakaja paikallarakennetun kelohirsimökin tekemisestä perinteisin menetelmin, lisäksi luontohavaintoja ym juttua pohjoisesta näkökulmasta.

Tunnustus pitäisi laittaa eteenpäin kolmeen kiinnostavaan blogiin, johon haluaisi lisää lukijoita.

Olen ollut blogissani melkein kokoajan niin kesäisissä tunnelmissa, että laitan nyt vaihteeksi muutaman talvikuvan. Klikkaa kuvaa, niin voit katsella kuvia isompina uudessa ikkunassa.

Aurinko paistaa päiväpäivältä pidempää ja korkeammalta. Kevättä alkaa olla jo mielessä!

Olen saanut uusia lukijoitakin, lämpimästi tervetuloa! Hyvää loppuviikkoa kaikille sivullani vieraileville!

Tunnustuksia ja tuokiokuvia

Sain tunnustuksen ellulta blogista Nalleja ympärilläin. Kiitos! Tämä kannustaa jatkamaan kirjoittelua!

 

Tunnustus pitää laittaa eteenpäin kolmeen blogiin, joissa on alle 200 lukijaa. Nämä blogit tulivat mieleeni:

* Marian blogi mummola chic, realistista ja humoristista kerrontaa, mukana ihana positiivinen elämänasenne, jonka haluan itsekin omaksua.

* Kartanonrouva Elise, Kirjeitä Kartanonrouvalta, erilainen, ajatuksia herättävä blogi, mukana myös sisustusta, puutarhanhoitoa ja kirpputorilöytöjä.

*Riitta-Sinikkan Romulyylin puutarha, kaikkea ihanaa ja inspiroivaa.

Seuraan monta muutakin blogia lähes päivittäin. Löysin tämän blogimaailman vasta pari kuukautta sitten ja olen aivan koukussa...

Nyt sitten niitä tuokiokuvia mökiltä...

Valoa maailmaan

Ranta

Tykötarpeet

Tarjolla keskellä kesää

Kaunein kimppu

Heinäkuu!

Kuu kaislikossa

Hyvää viikon alkua kaikille sivullani vieraileville, kiva, kun kävit lukemassa!

Kesän 2011 lintukuvia

Olen tälläinen hidasliikeinen härkätyyppi ja lisäksi vielä kaukonäköni on huono, joten en ole mikään lahjakas lintuhavainnoitsija. Muutamia kesän lintuhavaintoja sain kuitenkin ihan kuvattuakin.

Keväällä seurasin oudosti käyttäytyvää kirjosieppokoirasta. Se pyrähteli saunan ikkunan edessä lasia kohti ja istuskeli välillä hämmentyneen näköisenä ikkunalaudalle jääneen harjan päällä. Menin saunaan katselemaan sen touhuja.

Siinä se kököttää ihailemassa omaa kuvaansa. Luulen, että kirjosieppo oli niin tohkeissaan keväisestä reviirinpuolustuksesta, että se luuli omaa peilikuvaansa kilpailevaksi koiraaksi, jota piti käydä hätyyttelemässä.

Alkukesästä sain ihailla aivan mökkirannassa viihtyviä laulujoutsenia. Jonkinaikaa rannassa kävi säännöllisesti ruokailemassa täysikasvuisen näköinen, mutta pesimätön pari. Pisimpään paikalla viihtyi yksinäinen nuori lintu. Joutsen on vaan aina niin sykähdyttävä näky, vaikkei se enää mikään harvinainen olekaan!

Yhtenä heinäkuun aamuna keittelin pannukahvia ja katselin ikkunasta järvelle. Ihmettelin mitä pitkiä kauloja rannasta oikein nousee. Nappasin kameran mukaan ja lähestyi varovasti rantaa. Kanadanhanhiperhe oli yöpynyt hiekkarannallani. Laituriltani sitten kuvasin, kuinka hanhiperhe ui aivan rauhallisesti vesikasveja syöden edemmäksi järvelle.

Järvellä viihtyivät kuikat koko kesän aina lokakuulle saakka. Niistä en kuitenkaan saanut kuvia. Kuikan huuto kesäyössä, kaunista ja haikeaa...

Tässä vielä kesäyönä kuvattu telkkä.

Hyvää viikonlopun jatkoa sivullani vieraileville!

Kesän 2011 kukkia, valkoista

Keittiön pöydällä tänään ostetut punaiset tulppaanit avaavat nuppujaan melkein silmin nähtävää vauhtia. Terälehdet olivat vielä hetki sitten ihan suppuiset ja vihertävät, mutta punainen väri syvenee koko ajan ...Hehkuvan punaisen vastapainoksi laitan tähän kuvia viime kesän valkoisista kukista.

Juhannusruusu kukkii ihan ikkunan takana. Ikkuna on raollaan ja tuoksu tulee sisään, kun istun kuistilla lukemassa...

Valkoiset syreenit ja kesäkuun sinistäkin sinisempi taivas.

Koiranheisipensas helteisellä pellonpientareella, väheksytty kaunotar!

Kelloköynnös nostaa ylpeänä päänsä, minäkö muka raskastekoinen ja vähän omituinen...?

Hyvää lähestyvää viikonloppua sivullani vieraileville! Tervetuloa uudet lukijat!

Hyvää ystävänpäivää!

Kirpputorilta

Lähdettiin eilen nuoremman tytön kanssa kirppikselle. Suuntasimme Hämeenkyröön, siellä on mielestäni yksi parhaimmista kirpputoreista. Mahanpohjassa aina oikein kipristelee, kun astuu tälle kirppikselle, siellä tekee monesti aarrelöytöjä. Nytkin löytyi melkein heti vähän kolhiintunut, mutta aivan IHANA keksirasia.

Pohjassa lukee Peek, Frean & Co. Etsin netistä tietoa kyseisestä keksifirmasta, jotta olisin saanut selville rasian iän. Se ei selvinnyt, mutta löysin kuvia aivan ihanista kukka- ja lintuaiheisista peltipurkeista. Tämä lilja-aihe sopii hienosti mökilleni.

Löysin myös kaverin pikkuiselle teepurkilleni.

Pienempi on SOK:n juhlavuodelta 1954, isompi on varmaan saman ikäinen. Kannessa olevat kurjet sinetöivät ostopäätöksen, niiden sanotaan tuovan onnea kotiin.

Löysin myös käsillä tekemiseen innostavaa materiaalia...

vanhoja korupohjia; korvakorujen klipsipohjia, kalvosinnappeja, rintaneulapohjia. Katselin jo malleja vintagekoruista, joita näistä voisi tehdä.

Kaikki eiliset ostokseni olivat metallia. Ostin nimittäin vielä tyylikkäästi ruostuneen maitotonkan mökille portinpieleen kukka-astiaksi. Se on jo jotenkin vanha idea, mutta kun sellaista on tehnyt mieli ja hintakin oli vain 25e, niin siellä se nyt köllöttää Fiatin peräkontissa ja odottaa kuljetusta mökille.

Olen saanut uusia lukijoita ja ihania kommentteja, tervetuloa ja kiitos!

 Hyvää alkavaa viikkoa!