Haapana poikasineen

Yleisellä uimarannalla kaupungin liepeillä tuli vastaan odottamaton näky. Haapanaemo laidunsi rantanurmikolla kahden pienen poikasen kanssa. Uimarannalla oli jonkun verran väkeä ja poikaset kiinnittivät varsinkin lasten huomion. Joku pikkulapsi jahtasikin hetken ajan poikasta, joka pakeni tottuneesti veteen. Emo vahti poikasia pää pystyssä. Poikaset tulivat ihan lähelle syömään ja vähät välittivät kameran kanssa tähtäilijöistä. Tällä uimarannalla on ennenkin näkynyt ruokailevia haapanoita, mutta poikasia en ole nähnyt aiemmin.

Hyvin näyttää maistuvan ruohonkorret ja voikukanlehdet :)

Ruukkukukkia

Mökillä on ollut tänä kesänä ennätysmäärä kaupasta ostetuja tai itse kasvatettuja ruukkukukkia. Ne ovat olleetkin hyvä valinta, kun kesän säät ovat olleet niin viileät, että kylvökukat ja monet perennatkin ovat tulleet hitaasti kukkaan.

Vanha säiden patinoima rottinkisohva jaksaa kantaa ruukkuja ainakin vielä tänä kesänä. Sohvalla on koristetupakkaa, verbenaa, olkikukkaa, millionbells-petuniaa ja maahumalaa. Lisäksi nostin sohvaan seinäamppeleissa olleet orvokit, jotka ovat jo kukinnan loppuvaiheessa.

Aurinkoisella seinustalla on kaksi isoa ruukkua, joista toisessa on kukonharjaa, timanttikukkaa, koristetupakkaa, hopeaputousta ja kirjavaa maahumalaa, sekä ruusupapua. Toisessa on olkikukkaa, neilikkaa, hopeaputousta ja liljoja. Seinustalla on myös on mukulasta kasvattamani daalia, joka on vielä kasvussa ja lahjaksi saamani violettikukkainen nukkeasteri.

Timanttikukat menevät suppuun yöksi, eivätkä ne avaa kukkiaan ollenkaan pilvisinä tai liian kylminä päivinä. Lämpöä täytyy olla noin 20 astetta ja täysi auringonpaiste, ennenkuin ne avautuvat.

Avonaiset kukat ovat todella näyttävät.

Nukkeasteri on minulle ihan uusi tuttavuus, mutta olen siihen hyvin tyytyväinen. Se on kukkinut koko kesän, eikä ole ollut moksiskaan kylmästä tai sateesta. Sitä ei tarvitse nyppiä, kukat varisevat kukittuaan pois.

Ruusupapu ja maahumala ovat kasvaneet kesän aikana reheviksi.

Sisällä mökissä on pistokkaista kasvattamani pelargonit, lajike Vera. Löysin kirpputorilta toisenkin muovisen ruukunsuojuksen.

Mukavaa päivänjatkoa!

Sumussa

Viileänä aamuna sankka sumu peitti järven kokonaan. Kun se alkoi vähän haihtua, lähdimme soutelemaan ja kuvaamaan järvelle.

Järvi oli hyvin väritön. Kuikat uivat äänettöminä sumussa ja kerääntyivät muutaman linnun parveksi. Lopulta auringon valo läpäisi sumupilvet. Aurinkokin näkyi värittömänä, lähes valkoisena kiekkona pilvien läpi. Sumun hälvetessä värit palasivat maisemaan.

Mukavaa tiistaipäivää!

Uusia kukkijoita

Takapihan kukkapenkissä avautuu värililja Black Out'in tummanpunaiset kukat. Liljat näyttävät pysyvän hyvin pystyssä sateessakin.

Niitylle siirtämäni peurankello taas on laonnut maahan rankoissa sateissa. Se kukkii tänä kesänä reilu  pari viikkoa myöhemmin kuin normaaleina kesinä.

Kylvökkkamaassakin kukkaan tulo on ollut hidasta. Ensimmäiset kehäkukat sentään avautuvat.

 Vasta-avautunut silkkiunikon kukka aurinkoisena aamuna.

Kylvökukkamaassa avaa kukkiaan myös kirjopäivänkakkara.

Mustialanruusu avasi pari täydellistä kukkaa lauantain auringonpaisteeseen. Aika monta sen nupuista on homehtunut avautumatta.

Ilma oli tänään suorastaan syksyinen. Se sopii oikeastaan tunnelmiini hyvin, sillä loma on lopussa ja paluu arkeen edessä...

Kaikesta huolimatta mukavaa sunnuntai-illan jatkoa ja alkavaa viikkoa!

Haapaperhonen

Olimme viime viikolla kävelemässä Laipanmaassa (erämaa-alue Kangasalan ja Pälkeneen rajalla, josta kerroin täällä ). Hiekkatieltä löytyi haapaperhonen, jota pääsimme kuvaamaan pitkän aikaa. Haapaperhonen on suuri (siipienväli 69-90 mm) ja huomiotaherättävän kaunis perhonen. Olipa ihana nähdä se kunnolla!

Mukavaa kohta alkavaa viikonloppua!

Kivikkopenkin teko

Mökillä on etupihalla kuiva kaivo, jonka kannella olen edellisinä kesinä pitänyt kesäkukkaruukkua. Kaivosta tehtiin tänä keväänä kylmäsäilytystila. Mies laittoi kaivon kanteen koristeellisen kahvan käppyräisestä oksasta. Maa kaivon ympärillä on ohutmultaista ja hiekkaista. Paikka on kuin luotu kivikkopenkille. Tein kivikkopenkin jo heinäkuun alussa, mutta vasta nyt sain postauksen aikaiseksi.

Lähdimme kasvien ostosreissulle Terolan taimitarhalle Tuulokseen. Kuivaan paikkaan sopivia kasveja löytyi vaikka kuinka paljon ja mökillä huomasinkin ostaneeni ihan liikaa taimia pieneen kivikkooni. No, täytyy laajentaa kivikkoa sitten, kun kasvit alkavat levitä...

Taimistolta löytyi timjamia, kamtsatkanmaksaruohoa, lyydianmaksaruohoa, kattomehitähtiä, patjarikkoa, valkoista ketoneilikkaa, oranssikeltanoa ja mätästädykettä. 

Kaivoin kaivonkannen ympäriltä maata pois. Pintamaan alta paljastui paksu kerros pelkkää hiekkaa. Asettelin pyöreitä kiviä muodostamaan luontevia istutusalueita kasveille. Löysin kolme pientä betonilaattaa, joista tuli 'polku' kaivolle. Kaivonkannen sammaleet saivat jäädä koristamaan kantta.

Sekoitin hiekkaisiin istutusalueisiin puutarhamultaa. Penkistä tuli kalteva, jotta vesi ei jäisi seisomaan kasvien juurille.

Kasveja oli niin paljon, että niille ei jäänyt paljoakaan varaa levitä. Penkkiä on kuitenkin helppo jatkaa alaspäin, kun kasvit tarvitsevat lisää tilaa.

Kattomehitähti

Lyydianmaksaruoho

Timjami eli ajuruoho

Oranssikeltano on yksi lempikasveistani. Ihana oranssi hehkuu mätästädykkeen sinistä ja timjamin violettia vasten!

Kukkakierros

Kukkapenkissä kukkii tänä kesänä huopaohdake, jonka kylvin pientareelta keräämistäni siemenistä. Huopaohdake on kimalaisten suosikki.

Silkkiunikot alkavat avata nuppujaan.

Punalehtiruusu kukkii edelleen.

Mustialanruusukin alkaa avata nuppujaan.

Loistotädyke on kukkinut tänä kesänä erityisen kauniisti.

Kauniin vaaleanpunainen sormustinkukka.

Keltasauramon keltainen väri ilostuttaa pilvisenäkin päivänä.

Mukavaa uutta viikkoa!

Koiravieras

Honey, tyttäreni ja hänen poikaystävänsä amstaffi, kävi kylässä mökillä. Honey on nyt reilun vuoden ikäinen, aikuisen oloinen koira. Pentumaisista hepulikohtauksista ei ollut enää jälkeäkään. Kukat  saivat olla melkein kokonaan rauhassa, ainoastaan pari viikkoa sitten istutetut taimet kiinnostivat. Täytyihän niitä vähän kuopsuttaa, kun kerran joku muukin oli kaivanut                         siitä kohdasta :)

Honey purki energiaansa kepin pureskeluun ja nautti metsälenkistä. 

Tytär puki Honeylle pelastusliivit ja sai houkuteltua sen uimaan ja noutamaan keppiä vedestä.

Rannalla piti ravistella kunnolla.

Tälläinen vuoden vanha koiraneiti :)

Mukavaa viikonloppua!

Heinäkuun kuvia

 Kuvia keskeltä kesää...

Yhtenä iltana sateenkaaren pää löytyi mökkilahdesta.

Värikäs niitty

Varjoisat veet

Harakankello

Kesä etenee

Nyt kukkii...

Tähtiputki on ollut pitkään hankintalistalla. Nyt sitä löytyy pihaltani punasävyisenä ja vaaleana.

Istutin nämä valkoiset työkaverilta saamani pionit elokuussa 2012. Ne ovat vahvistuneet kaksi kesää ja kukkivat nyt ensimmäistä kertaa. Kukissa on ripaus punaista ja lyhyemmät terälehdet ovat hennosti kermanväriset.

Ostin tämän kujenpolven taimen Lidlistä tänä keväänä. Pakkauksessa oli nimi Gerrmanium himalayense eli idänkurjenpolvi. Se muistuttaa kuitenkin enemmän jotain harmaakurjenpolvea. Ihana väripilkku kuitenkin! Uskomatonta, että pakkauksessa olleesta kuivasta juurenpalasta on kehittynyt kukkiva kasvi vain parissa kuukaudessa.

Sormustinkukat kukkivat ihanasti tänä kesänä. Puutarhassani on näitä valkoisia kukkia aina parittomina vuosina.

Varjoliljakin on ollut pitkään haaveissa. Nyt löysin nupulla olevan kasvin taimimyymälästä. Toivottavasti tämä viihtyy ja lisääntyy jatkossakin.

Kimpullinen kesää kuistilla.

Mukavaa kesäpäivää kaikille!