Leimuja

 

Syysleimut kukkivat vielä täyttä päätä mökillä.

Valkoinen, korkea, hyvin pystyssä pysyvä leimu tulee kukkaan aina myöhään. Tänä vuonna kukinta pääsi vauhtiin vasta syyskuun alussa. En tiedä lajikkeen nimeä, sain tämän alun työkaverilta vuosia sitten. Todella hyvä kasvi syyspuutarhaan!

Kukinto on aika kookas ja kukat puhtaan valkoiset. Kasvi on kova leviämään. 

Syreenileimut kukkivat vieläkin. Sateet ovat painaneet korkeita varsia vaakatasoon, mutta heinäkuun lopulla alkanut kukinta jatkuu.

Blue Paradise kukkii vielä parilla kukalla.

Voimakkaan aniliinin punainen Starfire.

Vaaleamman punainen kirppisleimu rauhoittaa vähän Starfiren värikkyyttä. Terälehdellä taitaa olla pieni kukkahämähäkin 'poikanen'.

Syysvuokotkin kukkivat vielä hempeän värisinä. Kimalaisten surina niissä on vähän vähentynyt kesän huippuajoista.

Mökillä kukkii vielä

 

Pääsimme mökille pitkästä aikaa koko viikonlopuksi. Sää suosi ja vaikka puutarha on jo syksyisen kulahtanut, sieltä löytyi vielä paljon kukkivaa.

Silkkiunikot jatkavat kukintaa. Näissä on aivan kuin huurretta pinnalla. Jännä efekti!

Huomasin vielä yhden uuden kukkijankin. Keijuängelmä on joutunut vähän ahtaaseen kasvupaikkaan (niin kuin moni muukin perenna puutarhassani...). Aiemmin kesällä katsoin, ettei se taida enää kukkiakaan, mutta nyt huomasin sen hennon kukinnon syreenileimujen keskellä. Sinnikäs kasvi!

Daalia Totally Tangerine on kukkinut runsaasti koko kesän.

Kasvupaikka talon aurinkoisella seinustalla taitaa olla sille mieluinen.

Ahkera kukkija on myös kiinanasteri Tower Chamois ruukussaan. Se on joutunut kärsimään ajoittaista kuivuutta, eikä näytä enää ihan hehkeältä, mutta on kukkinut jo heinäkuun lopulta saakka.

Yksittäiset kukat kestävät pitkään. Olen poiminut tästä maljakkoon ja tämä on kestävä leikkokukkakin.

Perhoset olivat löytäneet taas puutarhani nauhukset ja punahatut. Tästä olen iloinen!

Viimeiset tiikerililjat hohtivat vielä oransseina.

Ihana oli myös melkein täysi kuu, joka nousi oranssina järven ylle.

Pikavisiitti mökille

 

Muu elämä haittaa taas mökkeilyä ja puutarhasta nauttimista. Loma loppui ja viikonloputkin täyttyvät nyt tapahtumista, jotka pitävät minut pois mökiltä. Lauantaina käväisin siellä pikapikaa. Kuvasin kukat, ajoin ruohot ja poimin vihdoin kypsyvät mustaherukat. Joitain uusia nuppuja oli vielä päässyt kukkaan.

Sinipallo-ohdake on kukassa. Pienessä kukkapallossa pörräsi kimalaisia, vaikka muitakin mesikasveja on ympärillä runsaasti. Ilmeisen suosittu kasvi siis. Minäkin pidän näistä kovasti, mutta on ollut vaikea saada niitä viihtymään puolivarjoisella pihallani. Tänä vuonna kolme yksilöä kukkii.

Vieressä kasvaa punahattu Green Twister, joka on saanut myös vähän punaista vihreisiin terälehtiinsä.

Nauhukset ovat vihdoin kukassa. Kallionauhus.

Soihtunauhus. Tämä edellisvuosien perhosmagneetti kukkii vuosi vuodelta pienemmin kukin. Täytyy varmaan perehtyä sen erityisvaatimuksiin, ettei se kokonaan häviä...

Yksikertainen suopayrttini on myös päässyt kukkaan. Joka vuosi suunnittelen, että siirrän sitä aurinkoisempaan paikaan, mutta aina se jää. Tämä ei ole ollenkaan niin agressiivisesti leviävä, kuin kerrottu suopayrtti.

Esikasvatin anisiisoa lajike on Apache Sunrise. Odotin tästä vähän jotain enemmän. Ensimmäiset kukat ovat auki, mutta kasvi on todella hento monihaarainen tupas. Ehkä tämä talvehtii ja jatkossa saan ihailla kunnollista kukintaa...

Kotiin viemisiksi tein ison kukkakimpun puutarhan kukista. Nyt kesän lopulla niitä raaskii jo kerätä kimppuun.

Elokuun liljat

 

Värikkäät liljat täydentävät elokuun kukkapenkkejä. Niiden pitkät varret kohoavat muiden kukkasten yläpuolelle, mikä on tässä vaiheessa kesää hyvä ominaisuus.

Tiikerililja tuo väriä etupihalle. Tätä voisi siirtää etupihalla toiseenkin paikkaan...

Etupihalla kukkii myös päivänlilja Pink Damask.

Suurin osa liljoista on kasvattanut tänä kesänä korkeat varret, mutta Muscadet on voinut huonosti. Se on tehnyt vain yhden matalan varren ja siihen pari tuoksuvaa kukkaa.

Nimetön keltainen lilja kukkii sitäkin komeammin.

Liljakukkoja on näkynyt liljoissa vieläkin. Niillä on varmaankin ollut tänä kesänä otolliset oltavat.

Harjaneilikoita

 

Kylvin kaksi vuotta sitten paljon harjaneilikan siemeniä astioihin. Syksyllä ne olivat itäneet ja kasvattaneet tuuheat lehtiruusukkeet, jotka istutin uuden kukkapenkin laitaan, paikkaan johon paistaa hyvin iltapäivän aurinko. Viime kesänä oli jo aika hyvä kukinta, mutta tänä kesänä harjaneilikat ovat päässeet oikein kunnolla vauhtiin. Keväällä näytti siltä, että edellisvuoden lehtiruusukkeet olivat vielä talvehtineet hyvin. Uusia siementaimiakin taitaa olla joukossa, sillä harjaneilikka kasvusto on iso.

Joukossa on myös sormustinkukkaa, keltasauramoa ym.

Suuri osa kylvämistäni simenistä piti olla tätä tummaa väriä, mutta näitä on vain yksi kukassa.

Puhtaan valkoisia on paljon.

Nämä moniväriset ovat kauniita!

Tälläiset perinteisen väriset harjaneilikat muistan lapsuudestani äidin kukkamaasta.

Tälläkin on mielestäni perinteinen väritys.

Harjaneilikkakasvusto tuoksuu aivan ihanalta! Siitäkin tulee lapsuus mieleen :)

Nyt kukkii

 

Keskikesän kukintahuippu on on alkanut lämpimien kelien myötä. Tuntuu, että nuppuja aukeaa joka puolella puutarhaa. Puutarha muuttuu paljon jo yhden lämpimän päivän aikana...

Viimeisetkin pionit ovat auki. Ostin tämän juurakon aikoinaan Hollannista kukkatorilta. Lajike ei ole tiedossa.

Varjoliljat avautuvat...

Toisella puolella puutarhaa avautuu marhanliljan kukat. Tällä kertaa myös jalopähkämö on parhaimmillaan kukassa samaan aikaan.

Jalopähkämö on todella näkyvä väripilkku puutarhassa.

Palavarakkaus tuo puhdasta punaista muuten kovin pastellin sävyiseen puutarhaan.

Loistotädyke on kaunis, mutta sen kasvutapa on todella rento. Tiheästi kasvavassa penkissä sen versot tukeutuvat muihin kasveihin.

Harjaneilikat ovat tänä vuonna upeita. Niiden vankat varret ovat pysyneet hyvin ryhdissä sateista huolimatta.

Valkoiset ukonkellot aloittelevat.

Pensasruusu Lumo on ihanasti kukassa. Jokin pieni toukka on nävertänyt sen lehtiä. 

Keväällä kylvämäni unikot ovat vasta pienellä taimella, mutta viime vuoden kasvustosta itse kylväytyneet unikot alkavat kukkia.

Keräsin viime syksynä krassi Red Troikasta siemeniä ja kukinta on alkanut. Sen marmorikuvioiset lehdet ovat kauniit. Osa krasseista on tavallista vihreälehtistä oranssikukkaista. Vaihtelevan värinen kasvusto on aika kiva!

Nuppuja aukeaa

 

Ensimmäinen vaaleankeltainen kurjenmiekka on auki. Muidenkin iiristen nuput pullistelevat lupaavasti.

Kerrottu idänunikko on kukassa.

Juhannusruusu tuoksuu jo mökin seinustalla.

Kukkapenkistä löytyi pieni edellisvuonna kylväytynyt orvokki.

Vielä kuva purppuratulikukasta. Valkoinenkin tulikukka avaa nuppujaan taustalla.

Mökkipihassa kukkii nyt

 

Esikasvattamani daaliat pääsivät ulos 8.6. Vuokkodaalia oli silloin jo nupulla ja kukkii nyt täyttä päätä. Otin talvetuksessa olleet daaliat esikasvatukseen 30.3. Ajankohta oli ehkä vähän liian aikainen, mutta kaikki lähtivät iloisesti kasvuun ja pärjäsivät hyvin kevään kylmissä keleissä mökin valoisalla kuistilla. Tänä kesänä kaikki daaliani ovat 'omia' viime vuonnakin kukkineita.

Kaikenväriset akileijat kirjovat nyt kukkapenkkejä.

Ostin vuosia sitten akileija Nina Barlown ja sen perimästä on lähtöisin tämä myssymäinen kukka. Väri on aivan sama kuin alkuperäisellä.

Polun viereen kylväytynyt purppuratulikukka on nostanut taas esiin muutaman vahvan verson ihanine kukkineen.

Vuorikaunokin sinisyyttä on penkeissä paljon, vaikka kitken sitä pois keväästä saakka... Sen siemenet huokuttelevat pihaan tiklejä, minkä takia siedän sitä paremmin.

Syreenit kukkivat viikonloppuna parhaimmillaan. Niiden tuoksu on ihana lämpimänä iltana!

Tummakurjenpolvi houkuttelee pihaan paljon mehiläisiä. Kukkineet versot täytyy kyllä katkaista joutuisasti pois, jos ei halua, että tätä kasvaa ihan joka paikassa.

Kauniin värinen idänkurjenpolvi ei ole ollenkaan yhtä agressiivinen lisääntyjä.