Melontaretki elokuussa

 

Sumuinen aamu elokuussa. Tätä olen odottanut. Lähden melomaan tyynelle järvelle.

Rannassa härkälintu seuraa touhujani uteliaana ja sukeltaa kauemmas, kun saan kanootin vesille.

Aamun valo on niin kaunis!

Kun pääsen vähän kauemmas aurinko alkaa pilkistellä metsän reunan yli.

Saaret uivat sumussa.

Upea hetki, kun kuikat uivat lähemmäs. 

Kanootilla liikkuva ihminen ei jaksa kauaa kiinnostaa niitä. Ne jatkavat aamutoimiaan.

Melon saarien väliin ja sieltä kiviseltä luodolta löydän mökkilahdella viihtyvät kurjet, joiden huutoja saan kuunnella joka aamu.

Aamu on uskomattoman kaunis! Tätä melontaretkeä saan taas muistella talven pimeydessä.

Alkukesän melontaretki

Ilmatäytteinen kanootti on pumpattu taas täyteen ja pääsen melomaan mökkijärvelle. Suuntaan rehevään lahteen reilun kilometrin päähän. Sinne pääsen melomaan lähellä rantaa tyynissä vesissä.

Rehevässä lahdessa vesikasvit nousevat pintaan. Lumpeet ja ulpukat eivät ole vielä kukassa.

Selkälokit kansoittavat rantakiviä.

Vihreä ruovikko on vasta kasvamassa esiin talven säissä kauhtuneiden korsien lomaan.

Kuikat ovat pitäneet viime aikoina kovasti meteliä itsestään. Syynä taitaa olla kaksi poikasta joita huolehtivaiset vanhemmat vartioivat.

Kalalokillakin on poikanen vahdittavanaan.

Myöhemmin mökkirantaan ui myös joutsenperhe viiden poikasen kanssa. 

Kesä on täydessä vauhdissa järvellä.

 

Kevättä rantalehdossa

 

Kaunis, aurinkoinen äitienpäiväsunnuntai. Lähden kävelylle läheiseen rantalehtoon Kaukajärven rantaan. 

Keväisessä luonnossa on raikkaan vihreää.

Auringon valo kuultaa kauniisti lehtien läpi.

Tikka istahtaa hetkeksi kuin poseeraamaan.

Ryteikköinen lehto on niin ihana kevätasussaan!

Järvi kimaltelee puiden välistä.

Kiipeän läheiselle kalliolle, sillä tiedän, että siellä kasvaa keto-orvokkia.

Pienet kukat ovat uskomattoman suloisia! Ne toivottavat tänään onnea jokaiselle äidille ja mummolle!

Syyskuun aamu

Syyskuisena sunnuntaiaamuna herään ennen kuutta. On jo valoisaa, mutta aurinko ei vielä ole noussut. Kanootti odottaa jo rannassa ja pääsen nopeasti vesille.

Järvi on aivan tyyni. Punertuva taivas kuvastuu veteen. Siimapalpakon lehdet kuvioivat veden pintaa.

Yö on ollut lämmin. Veden pinnalla ei ole niin paljon sumua kuin eilen.

Kuikat uivat ohi.

Auringon ensimmäistä pilkahdusta saa odottaa hetken. Sieltä se nousee, uusi päivä!

Siiryn kanootilla sopivaan kohtaan saarien väliin.

On vaikea kuvata ihan juuri sitä näkymää, mitä haluaisin, sillä kanootti liikkuu...

Kamerani tavoittaa saarten välissä uivan yksinäisen joutsenen.

Melon jo kotiin päin. Välillä käännyn katsomaan maisemaa.

Yksinäinen kanadanhanhi seisoo kivellä ja huutelee aamuhuutoaan. 

Mökkilahden lintuja

 

Mökkilahdella on vielä paljon lintuja. Kohta hiljenee, mutta vielä kuuluu kurjen ja kuikkien huutoja...

Kurkia on läheisellä pellolla ja saaren rannassa ainakin kolme. Läheltä ohi lentävät isot linnut ovat näyttävä näky, jota en ole onnistunut tallentamaan kameralla. Kurkien huudot kaikuvat varhaisesta aamusta iltaan saakka. Tässä kurkipari innostui oikein duettoon.

Tätä yksin viihtyvää kurkea kutsun Kingiksi. Se seisoo yleensä yhdellä jalalla jollakin saaren kivistä.

Joutsenia on tänä kesänä näkynyt vähemmän. Nyt kolme joutsenta käy ruokailemasssa lahdella.

Syy, miksi joutsenet eivät liiku mökkilahdella, taitaa olla näissä kanadanhanhissa. Tänä kesänä kaksi poikuetta, yhteensä 15 lintua, oli lyöttäytynyt yhteen. Hanhilauma söi tehokkaasti kaikki kasvussa olevat syötävät vesikasvit, eikä joutsenille riittänyt ravintoa. Nyt hanhet ovat siirtyneet järveltä pois. jäljelle on jäänyt vain tämä yksi hanhi, joka liikkuu lahdella. 

Melontaretkellä sumuisena aamuna kuvasin kuikkia. 

Viime viikonloppuna näin vielä myös harmaahaikaran, seitsemän koskeloa, ainakin viisi pääskystä, nuolihaukan ja jonkun uikkulinnun. Puutarhassa viihtyvät vielä lisäksi närhet, jotka syövät omenapuuni satoa. Lisäksi lukuisa määrä pikkulintuja liikkuu mökin pensaikoissa.

Elokuun aamu

Viileä aamu elokuussa. Järvellä on usvaa, aurinko nousee oranssina.

 

Aamun rauhaa ei riko mikään. Lokki lentää ääneti mökkilahden yli.

Yksinäinen kurki seisoo rantakivellä. Aiemmin aamulla heräsin sen huutoihin, nyt sekin on hiljaa.

Kuinka usva tekeekin tavallisesta maisemasta mielenkiintoisen!

Kuikat pitävät palaveria kauempana lahdella.

Pisarat koristavat ruovikkoa.

Aamun rauhasta voin ammentaa voimaa päivän haasteisiin.

Sumuinen aamu

 

Elokuinen sunnuntaiaamu, tyyni, sumuinen järvi.

Tälläistä aamua olin odottanut.

Aurinko oli vielä alhaalla, mutta sen lämpö alkoi jo hajottaa sumua. 

Työnsin kanootin vesille ja aloin meloa tyynelle järvelle.

Kaksi kuikkaa ui läheltä ohi. Kanootin kanssa pääsee hyvin niiden lähelle.

Paluumatkalla tuuli heräsi ja aallot muuttuivat voimakkaammiksi.

Retken jälkeen oli hyvä lipua kotirantaan...

Kevään kohinaa Kaivannon kanavalla

Kaivannon kanava Kangasalla on sulana ympäri vuoden. Keväällä sula laajenee nopeasti Roineelle päin. Sula vesi houkuttelee palaavia muuttolintuja.

Kävin Kaivannossa illalla auringonlaskun aikaan.

Satamäärin lokkeja oli kerääntynyt Roineelle jään reunalle viettämään yötä. Niiden huutelu ja paikalle lentävien joutsenten ja hanhien äänet loivat riemastuttavan keväisen äänimaiseman.

Illan hämyä

Pysähdyin Kaivannossa myös aikaisin aamulla matkalla mökille.

Sulassa oli useita koskeloita pareittain liikkeellä.

Telkkiä

Aamun tunnelmaa. Rantametsässä lauloi myös ensimmäinen peipponen!