Nostalgiaa

Pidän vanhoista kirjoista. On ihanaa tehdä aikamatka lukemalla kirja, joka on kirjoitettu viiskymmentä vuotta sitten tai ennen toista maailmansotaa tai 1800-luvun puolella. Kirjan kieli; se mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta, kertovat paljon ajastaan. Olen aina ollut aika kaikkiruokainen lukemisen suhteen. Saatan lukea aivan tuntemattoman kirjailijan kirjan ihan vain tunnustellakseni hänen tapaansa hahmottaa tätä maailmaa. Pidän romaaneista, mutta myös vanhat kirjat,joissa annetaan ohjeita hyvään elämään tai vaikka vanhat lääkärikirjat ovat kiehtoavia.

Vanhat kirjat ovat myös hyvin kauniita.

Näitä voisi pitää esillä, vaikkei niitä lukisikaan.

Jostain syystä pidän erityisesti kirjoista, joissa ollaan matkalla... ja jostain syystä luen samoja kirjoja aina uudelleen. Sama kirja voi avautua aivan erilailla eri elämänvaiheissa luettuna.

Mökillä minulla on myös aikaa kuunnella musiikkia. Olen kerännyt sinne cd:tä, joissa on eri mielentiloihin sopivaa mieluisaa musiikkia. Useimmat levytkin ovat jo muutaman vuosikymmenen takaa. Tuoreinta musiikkia cd-hyllyssäni edustaa Tuure Kilpeläinen, jota olen kuunnellut paljon tänä kesänä. Hänellä on mielestäni aivan upeita sanoituksia. Lauluissa kerrotaan kipeistä asioista, mutta sävy on kuitenkin positiivinen, elämäniloinen. Hänen bändinsä on livenäkin kokemisen arvoinen.

Vanhat kirjat ja vanha musiikki -minun tapani irtautua arjesta.

Hyvää alkanutta viikkoa sivullani vieraileville!

Kukkia, kukkia

Tässä nopea kuvapostaus mökkipihan uusista kukkijoista

Rusopäivänlilja. Pihallani on edellisten asukkaiden istuttamaa keltapäivänliljaa. Tänä vuonna samassa penkissä kukkii tämä yllättäjä, jonka olemassa olosta ei minulla viime vuonna ollut aavistustakaan.

Ensimmäinen kehäkukka on avannut kukkansa saniaisen suojassa.

Yksi sormustinkukista tekee näin raikkaita limen ja vaaleanpunaisen kirjavia kukkia. Taustalla kukkii väriminttu, jonka pelastin kirppiksen hyllyltä, jossa se raukka oli viettänyt koko alkukesän.

Ihanaa ja lämmintä lauantai päivää sivullani vieraileville!

Sateisen kesän iltoja

Järvi on kaunis sateisenakin iltana.

Sadepilven tummentama taivas loi myöhäiseen iltaan sinisen sävyn

Toisena iltana selän taakse laskevan auringon punaamat pilvet heijastelivat vedestä

Kaksi puuta

Rannassa kukkii tuoksuva mesiangervo

Lämpöistä kesäiltaa sivullani vieraileville!

Luonnollista

Mökkipihalla on omenapuun lähellä paikka, jossa kasvaa luonnostaan ketokasveja. Siinä on päivänkakkaraa, paimenmataraa, peurankelloa, siankärsämöä, ahomansikkaa, nurmitädykettä ja niittyhumalaa. Edelliset omistajat ovat istuttaneet tähän paikkaan myös norjanangervon, joka on risuuntunut rumaksi. Minun piti siirtää se pois jo keväällä, mutta siinä se nököttää keskellä niittyäni vieläkin. Syksyn tullen pensas saa kyllä muuttaa muualle. Sen paikalle aion tuoda lisää ketokasveja, keto-orvokkia, ketoneilikkaa ja kissankelloa ainakin voisi yrittää lisätä siemenestä. Tässä tunnelmakuvia tämänhetkisestä tilanteesta.

Peurankelloja iltahämyssä

Alsikeapila. Mökki ei oikeasti ole noin vinksallaan, vaan niityllä kyykistelevän kuvaajan kamera oli vinossa.

Niityhumala

Rannan vesikasvit ovat kehittyneet paljon hitaammin tälläisenä kylmänä kesänä. Tässä vesitatar viimein kukassa.

Osmankäämin kukinnossa on vielä kuihtuvat heteet kiinni.

Jotenkin töihinmeno loman jälkeen ei tuntunut niin pahalta tälläisenä kylmänä sadepäivänä. Toisaalta toivon, että tulisi myös niitä lämpimiä päiviä - kesää on vielä jäljellä...

Kesäisempää viikkoa toivottelen sivullani vieraileville!

Mökkipuutarha nyt

Mökkipuutarhassani näyttää nyt tältä:

Kukkaruukut ovat vallanneet vanhan rottinkisohvan.

Myskimalvan rennon oloiset versot pysyvät hyvin pystyssä kesäpikkusydämen tuella

Sammakkoprinssi nauttii ketoneilikan seurasta

Sormustinkukka on pihan ylväin ilmestys tällä hetkellä

Suuri osa maariankelloista kaatui sateessa, mutta vankimmat varret kukkivat kymmenin kelloin

Valkoinen maariankello aamuauringossa

Kelloja, kelloja

Äidin esikasvattamat leijonankidat avautuvat eri väreissä

Sanotaan, että silkkiunikko siementää kasvupaikalleen ja on näin useamman vuoden ilo. Yksikään siemen ei kuitenkaan itänyt samassa istutusaltaassa, jossa ne silloin kasvoivat, vaan unikoita kasvaa nyt istutusaltaan ympärillä. Täytyy varmaankin vaihtaa istutusaltaan multa, jos aion saada ne kasvamaan niille varatussa paikassa. Ihania ne ovat silti, vaikka ovatkin nyt vähän karkuteillä...

Isoissa ruukuissa kasvaa koristetupakkaa, lobeliaa ja huovinkukkaa. Ruukuissa on taka-alalla miinanköynnöstä ja koruköynnöstä. Esikasvattamani köynnökset ovat kuitenkin olleet hidaskasvuisia (ehkä kylmistä keleistä johtuen), eikä niissä näy merkkiäkään kukinnan aloittamisesta.

Kesäloma alkaaa olla lopuillaan, mutta tänään lähdetään vielä Tallinnan reissulle vähän isommalla porukalla.

Ihanaa kesäviikonloppua sivuillani vieraileville! Tervetuloa uudet lukijat!

Melkein liian paksu perhoseksi

Ritariperhosella on paksut, tukevat siivet. Yleensä se lentää vahvoin siiveniskuin ja pysähtymättä mökkipihan yli. Eilen pihani yli taisi lentää hyvin nälkäinen ritariperhonen, sillä se laskeutui apilankukkaan ja ruokaili siinä pitkään. Ehdin ottaa useita kuvia ja ihailla perhosta lähietäisyydeltä monta minuuttia.

Perhonen taitaa olla luonteeltaan aikamoinen hosuja, sillä ruokaillessaankin se vaihtoi kokoajan asentoa ja kieppui kukassa aukoen ja sulkien siipiänsä. Toisesta siivestä oli katkennut 'kannus' jossakin kahakassa. Ihana se oli kuitenkin kaikessa ihmeellisessä täydellisyydessään!

Hyvää aurinkoisen kesäpäivän jatkoa sivullani vieraileville!

Turun reissu, osa 2

Seuraavana päivänä lähdettiin jo aamusta Luostarinmäen Käsityöläismuseoon. Se on minun mielestäni tavattoman viehättävä kokoelma vanhoja taloja, joihin on sisustettu koteja ja käsityöverstaita.

Kujalla on aidon näköistä tunnelmaa

Viehättävä pihapiiri

Kaunis kuisti

Kattoja

Todella pieniruutuinen ikkuna

Vanhan tuvan tunnelmaa

Kaunis ovi-ikkuna

Kattoja ja tikapuita oli tervattu ja tuoksu oli ihana.

Monessa verstaassa oli oikein innokas opas paikalla ja saimme paljon tietoa mm entisajan kirjapainon toiminnasta ja tupakoinnin ylellisestä historiasta. Minä sain nähdä oikein aimoannoksen vanhoja sisustuksia ja esineitä. Tytärkin sanoi viihtyvänsä, vaikka mieluisempaa hänelle taisi olla ohjelmassa seuraavaksi seurannut shoppailu.

Iltapäivällä matkasimme junalla takaisin Tampereelle ja matkalla satoikin jo monin paikoin.

Kesäistä viikkoa sivullani vieraileville!

Turun reissu, osa 1

Tälläisenä sade-ja hyttyskesänä kaupungit alkavat näyttää jotenkin huokuttelevilta lomanviettopaikoilta. Lähdimme nuoremman tyttären kanssa junalla kesäretkelle Turkuun. Heti rautatieasemalta pääsimme kätevästi bussilla Ruissaloon Kasvitieteelliseen puutarhaan.

Kuvia tuli tietenkin otettua paljon.

Tässä on joku köynnöskuusama, nuppujen ja kukkien väriyhdistelmä on hieno!

Näyttävää pensaskärhöä oli monessa kukkaistutuksessa.

Soihtulilja ja harmaakäenkukka, tässäkin herkullinen väriyhdistelmä!

Pensasmagnolia tuoksui ihanasti! Suloinen pikkupuu.

Kaunis liljaryhmä

Valkoinen kurjenmiekka availi nuppuaan.

Keltakurjenmiekkaa ja mesiangervoa kasvoi ojassakin

16-vuotias tyttäreni ei ole yhtä kiinnostunut kasveista, kuin minä, mutta tämä ylikukkinut laukka oli hänen mielestään mielenkiintoinen...

Ruissalon retken jälkeen kirjauduimme majapaikkaan, jätimme sinne ylimääräiset kantamukset ja lähdimme tutustumaan Turun linnaan.

Linnassa riittikin sitten nähtävää -ja portaita ylös ja alas. Pohkeet olivat kovilla varsinkin, kun lopulta eksyimme ja kiersimme osan lenkkiä uudelleen. Oli kuitenkin hieno aistia historian havinaa kuluneilla tiililattioilla ja holvikattojen alla. Museossa olevat historialliset puvut olivat mielenkiintoisia, samoin eri aikakausien mukaan sisustetut huoneet.

Sää oli meille suosiollinen. Tampereelta ostettua sateenvarjoa tarvittiin vain noin 15 minuutin ajan perjantaiaamuna. 

Laitan huomenna jatkoa reissukertomukseen, jottei tämä paisu kamalan pitkäksi.

Hyvää lauantai-illan jatkoa!