Maariankelloja ja paljon muuta

Mökkipihassa kukkavarret kurottavat ylöspäin ja nuput aukeavat toinen toisensa jälkeen. Joka puolella on mehevää vihreää ja kukkia kaikissa sateenkaaren väreissä.

Kaiken kukoistuksen vastavoimana rankkasade lankeaa aika ajoin painaen kukintoja maata vasten. Pioneiden alustat ovat vaaleanpunaisenaan varisseista terälehdistä. Maariankellojen raskaat kukkavarret kallistelevat sinne tänne. Sateelle periksiantaneita, maahan kaatuneita kukkavarsia voi huoletta kerätä maljakkoon. Toin niitä mukanani kaupunkiinkin.

Maariankelloissa on väreinä tummansininen, lila, vaaleanpunainen ja valkoinen.

Ketoneilikan kukat hehkuvat voimakkaan punaisina.

Paimenmatara tekee tästä myskimalvan ja loistotädykkeen yhdistelmästä ihmeen herkän.

Punaisen leijonankidan nuput avautuvat kohta.

Loistotädyke on nimensä veroinen. Sen hennonnäköiset kukkatähkät kestävät hyvin sadetta.

Harjaneilikoitakin sade vain kaunistaa.

Isoimmassa sormustinkukassa on lähes parimetrinen kukinto.

Kaikenkirjavan kukkaloiston täydentää lämpimän punaisena hehkuva silkkiunikko.

Huomenna lähdetään nuoremman tyttären kanssa kesäreissulle Turkuun.

Kaunista loppuviikkoa sivullani vieraileville!