Hyvää juhannusta!

 

Ihanaa Juhannusta blogini lukijoille!

Ihana koiranputki!

 

Kun koiranputki alkaa kukkia, kesä on heleimmillään. Päivät ovat pitkiä ja yöt valoisia. Koiranputken valkoinen kukinta tuo vielä lisää valoa metsän reunoihin ja pellonpientareille.

Joskus se täyttää kukkiessaan kokonaisen pellon. Aamun valossa sen valkoisuus on kuin usvaa pellon päällä.

Sen seurana on usein niittykukkia kuten niittyleinikkiä ja metsäkurjenpolvea.

Saniaiset ja koiranputki ovat kaunis yhdistelmä.

Yksittäiset kukinnot ovat herkän kauniita...

Pelto, joka on täynnä koiranputkea, on upea, mutta niin tavanomainen näky, ettei sitä aina osaa arvostaa.

Koiranputki kukkii nyt. Muistetaan ihailla sitä!

Kukassa nyt

 

Mökin kukkapenkeistä löytyy uusia kukkijoita lähes päivttäin.

Istutin tämän pallolaukan Allium karataviense syksyllä aika lähelle kukkapenkin reunaa. Silti se meinasi jäädä lyhytvartisena muiden kasvien peittoon. Kaunis laukka, mutta kasvupaikkaa täytyy vielä miettiä uudestaan.

Siirsin erilaisia saksankurjenmiekkojani  uuteen kasvupaikkaan toissa syksynä. Ne tekevät nyt hyvin nuppuja ja ensimmäisenä ehti kukkaan violetti saksankurjenmiekka. Lemmikit ja aitovirna ovat kylväytyneet kurjenmiekkojen juurelle, niitä täytyy kitkeä kukinnan jälkeen pois, jotta kurjenmiekat kukkisivat jatkossakin.

Vuorikaunokkia olen kitkenyt paljon pois kukkapenkistä, mutta sitkeänä sinnittelijänä sitä on edelleen paljon kukassa. Kaunishan se on, mutta leviää voimakkaasti siemenistä.

Pihassa on ollut muutaman vuoden ajan kerrottu akileija ja olen odottanut, että se saisi aikaan siementaimia tai risteytyisi tavallisten lehtoakileijojen kanssa. Nyt on kukassa siementaimia. Tämä on melkein samanlainen kuin alkuperäinen 'mummonmyssy'.

Tulikellukka

Jaloängelmä alkaa kukkia.

Idänunikoissa on jo punaista näkyvissä...

Mätästädykkeet kukkivat

Purppuratulikukka kukkii entistä runsaampana aivan käytävän vieressä. En saa sitä viihtymään kukkapenkissä.

Tässä tummempi kukkainen purppuratulikukka. Taustalla ruukussa kasvava keltainen huovinkukka.

Black Parrot vielä kukassa.

Myös Negrita kukkii vielä. Tänä vuonna tulppaaneista sai nauttia pitkään.

Arboretum Frick 2

 

Tässä postauksessa Arboretum Frickin rhodojen ja atsaleojen upeaa kukintaa... 

Ihanaa alkavaa viikonloppua!

Arboretum Frick 1

 

Kävin torstaina omassa kotikaupungissani sijaitsevassa Arboretum Frickissä. Arboretum on avoinna torstaisin ja sunnuntaisin 14.8. asti klo 12-16. Ajattelin, että atsaleojen ja rhodojen kukinta olisi nyt parhaimmillaan. Rhodoissa oli vielä paljon nuppujakin, eli kukinta jatkuu vielä jonkin aikaa. Ja olihan siellä paljon muutakin kaunista...

Huvimajan edustalla ovat saksankurjenmiekat kauniisti kukassa. 

Päärakennuksen sivulta löysin ruusuorapihlajan.

Kävelin Ahulinjärven rantaa kohti. Kaunis silta vie ojan yli.

Rannassa on viehättäviä hirsirakennuksia. Heinikossa kasvaa arovuokkoa.

Heinikkoon vuokkojen keskelle oli istutettu myös syvän punaisia tulppaaneja. Ihana yksityiskohta!

Matkalla puiston metsäistä osaa kohden huomasin kultasateen, joka oli aloittelemassa kukintaa.

Kukat näyttävät olevan pölyttäjien mieleen.

Upean värisiä atsaleoja on vielä kukassa.

Kaunis yksityiskohta.

Siperiankurjenmiekka

Vihreä ovi on avoinna syvemmälle arboretumiin... Jatketaan matkaa sinne seuraavassa postauksessa.

Kukkia, pörinää ja sietämätöntä ininää...

 

Uudet kasvit tulevat kukkaan yksi toisensa jälkeen. Pihassa on nyt aika monta kurjenpolvea kukassa.

Metsäkurjenpolvi on kukkinut muutaman vuoden ajan yhdessä kukkapenkissä. Se näyttää olevan tehokas lisääntyjä, sillä nyt sitä kasvaa useammassakin paikassa. Vaalean lila metsäkurjenpolvi on kaunis.

Tummakurjenpolvi kukkii. Ikävä kyllä se leviää sellaisella vauhdilla, että minun täytyy varmaankin luopua siitä. Se on hyvä kasvi pölyttäjille ja sen kasvusto on komean kokoinen, mutta ne siementaimet joita on kaikkialla... Ne on sentään helppo erottaa ja kitkeä pois.

Isompikukkainen idänkurjenpolvi ei tee siementaimia ainakaan niin paljon. Sekin on kasvattanut hyvän kokoisen kasvuston.

Akileijoja avautuu joka päivä lisää.

Kuolanpioni on jo kukinnan loppusuoralla. Kimalaiset rakastavat sen runsaita heteitä.

Valkopeippi -yksi näistä kasveista, joille olen antanut pikkusormen, mutta jotka haluavat koko käden. Valkopeippi on itse valinnut uusia kasvupaikkoja puutarhassa, muodostaen tiheitä kasvustoja. Kimalaiset rakastavat sitäkin.

Kasvien kuvaaminen viikonloppuna oli yhtä tuskaa. Hyttysiä oli varsinkin aamuisin valtavasti. Niitä tallentui kuviinkin...

Pihani on sen verran varjoinen, että syreenit ovat vasta nyt tulossa kukkaan.

Laukkojen kukat avautuvat.

Välillä vähän laajempaa yleiskuvaa pihasta. Takapiha aamuvalossa...

...ja etupihaa iltavalossa.