tiistai 26. marraskuuta 2019

Kuusi kuvaa kesästä



Sain Tuplasti terapiaa -blogin Pirjolta jo aikoja sitten Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos Pirjo! Blogini uinuu talviunta, mutta tähän haasteeseen on ihana vastata :)! Tänä vuonna Pirjon haasteen teemana on nimetä paras muisto tai onnistunein kuva, yksinkertaisesti kesän paras hetki.


Kesässä on aina ihaninta se käsillä oleva hetki; alkukesällä lisääntyvä vihreys ja värikkäät sipulikukat, myöhemmin kesällä kypsyvän kesän kauneus...




Tänä vuonna kauneimmat tulppaanit olivat ripsureunaiset Lambadat. Ne kukkivat pitkään ja  mehukkaat värit vain paranivat kukinnan edistyessä. Laitoin tänä syksynä lisää Lambadan sipuleita maahan, jotta näitä ihania saisi ensi keväänäkin ihailla.




Olen monena vuonna yrittänyt saada siperian unikkoa viihtymään pihallani huonoin tuloksin. Sen pitäisi olla helppo kasvi, mutta ei vain ole minun pihallani. Viime vuonna vihdoin näkyi siperian unikon lehtiruusukkeita ja tänä kesänä oranssit, keltaiset ja valkoiset kukat kukkivat lähes koko kesän ajan.




Kesän upein ilmestys oli Porkkalan kartanon kurjenmiekka. Sillä oli korkeutta 70cm ja kukkia oli useassa varressa. Tähän kurjenmiekkaan ei voi muuta kuin rakastua!




Palavarakkaus joutui perhostoukkien hyökkäyksen kohteeksi, mutta toipui ja kukki loppukesällä ihanasti perhosten ja puutarhurin iloksi.




Tänä kesänä esikasvatin hajuhernettä ja sain ne kukkimaan jo heinäkuussa. Aiemmin suorakylvetyt hajuherneet eivät ole oikein ehtineet kunnolla kukkaan. Onnistuminen tämäkin!




Puutarhan ihmeet ilahduttivat viime kesänä, mutta ihanimmat hetket olivat kuitenkin ne, kun mökkivieraana oli lapsenlapseni Hilda. Tässä puolivuotias tyttönen kellii viltillä mökin pihamaalla.




perjantai 6. syyskuuta 2019

Syksyn kukkia



Syksyn tultua mökkipuutarha jatkaa kukkimistaan. Samalla osa kasveista tuottaa jo siementä tai on kuihtumisvaiheessa. 


Syyshohdekukka Hot Lava ei tunnu oikein viihtyvän takapihan liljapenkin laidassa. Muutaman kukan sekin on silti saanut aikaan.




Vaaleanpunainen myöhäinen lilja kukkii vuodesta toiseen.




Ruostekukka availee vieläkin upean oransseja kukkiaan.




Lilja Garden Party



Palavarakkaus kärsi keskikesällä perhostoukkien hyökkäyksistä. Nyt katkaistut varret kukkivat kuitenkin useammalla pienemmällä kukalla.




Tämä valkoinen syysleimu on todella myöhäinen. Se pääsee aina kukkimisen vauhtiin vasta elokuun lopulla. Se leviää aika voimakkaasti ja muodostaa hyvin pystyssä pysyvän kasvuston. On hyvä, että puutarhassa on näitä myöhään kukkiviakin. 




Syreenileimu on kukkinut jo heinäkuun lopulta. Sen herkät kukat ovat kauniit kukinnan joka vaiheessa.


Mukavaa viikonloppua!

maanantai 26. elokuuta 2019

Loppukesän liljoja



Liljojen kukinta-aika on ihana pitkä, kun lajikkeita on paljon. Ensimmäiset oranssit värililjat avautuvat juhannuksen tienoilla ja viimeiset liljat availevat kukkiaan nyt elokuun lopulla.




Liljat eivät monestikaan ole sitä, mitä pakkauksen kuva kertoo... tämänkin piti olla lilan värinen.




Melkein saman värinen viime vuonna istutettu lilja kukkii toisessa kukkapenkissä. Tämän piti olla lohenpunainen.




Punainen gladiolus on sitä, mitä pitikin. Talvetin onnistuneesti viime vuonna kukkineita gladioluksia kellarissa. Tänäkin vuonna aion kerätä sipulit talteen.




Pink Damask päivänliljan vierestä nousi yllättäen punakukkainen päivänlilja. Kaunis yllättäjä!




Matala lilja Garden Party on tuoksuva uusintakukkija viime kesältä.






Heräteostoksena otettu pussi Ixiaa tuotti näin kauniin kukan. Nuppuisia varsia on vielä tulossakin.




Tästä olen iloinen! Ruostekukka kukki viime kesänä kauniisti kukkapenkissä. Peittelin kokeeksi osan sipuleista talvehtimaan kasvupaikalleen. Viime talvi taisi olla sen verran suotuisa, että onnistuin :) Kellarissa talvettamani mukulat eivät selvinneet.




Tiikerililja kukkii yhdessä myöhäisen valkoisen syysleimun kanssa.



Mukavaa uutta viikkoa!
  

perjantai 23. elokuuta 2019

Perhosia!



Elokuu, perhosten kuukausi! Aina auringon paistaessa perhoset löytävät tiensä puutarhan mesikasveille.



Kallionauhus on suosittu mesikasvi. Nokkosperhonen ja sitruunaperhonen aterioimassa.




Meirami on levinnyt siemenestä useampaakin kukkapenkkiin. Nokkosperhosen löytää aina siitä kukkapenkistä, mihin aurinko paistaa.




Pihassa on vieraillut useasti keisarinviitta, jonka siivet ovat aika kulahtaneet. Olen melko varma, että kyseessä on aina sama perhonen.




Keisarinviitta soihtunauhuksella.




Alkukesästä pihan syreeneissä oli paljon ohdakeperhosia. Meiramissa nyt vieraileva perhonen on varmaankin niiden jälkeläinen. Ohdakeperhonen ei talvehdi Suomessa. Tälläkin yksilöllä on luultavasti edessään muuttomatka etelämmäksi.



keskiviikko 21. elokuuta 2019

Viidakossa



Elokuussa puolivillistä puutarhastani löytyy viidakkomaisia näkymiä...







Kukkapenkit rönsyilevät käytäville ja pursuavat värejä. Osa kasveista on kukassa, osa tuottaa jo siementä. Joka kevät päätän, että tänä kesänä otan puutarhassa kontrollin haltuuni,laitan kukkapenkeille rajat ja suunnittelen väriyhdistelmät vähän paremmin... Joka vuosi kesän loppuessa villeys on valloillaan... Toisaalta aika ihanaa!

torstai 8. elokuuta 2019

Kukkaniitty



Mökkimatkan varrelta löytyy taas ihana kukkaniitty!







Unikoita, erivärisiä ruiskukkia, hunajakukkaa. kirjokakkaraa ainakin. Ihanaa!

maanantai 5. elokuuta 2019

Loppukesää kohti



Kesä kääntyy auttamatta kohti loppuaan. Mutta vielä on paljon nuppuja avautumassa...



Istutin viime syksynä kolme korkeaa perennaa; rusopäivänlilja, syreenileimu ja keijuängelmä vierekkäin. Ne kukkivat nyt yhtä aikaa. Yhdistelmä on toisaalta kaunis, mutta kukin perennoista pääsisi varmaankin paremmin esiin, jos ne olisi yhdistetty matalampien kasvien kanssa. Korkealla huojuvat kukinnot myös takertuvat toisiinsa tuulessa heiluessaan. Taidan siirtää jonkun niistä toiseen paikkaan...




Keijuängelmä ja syreenileimu.



Keijuängelmä avaa hurmaavia nuppujaan hitaasti. Kukinta alkoi nyt ensimmäisenä kesänä vasta heinäkuun lopulla.



Syreenileimu todella kaunis! Olen iloinen, että löysin tämän Porkkalan kartanon taimimyymälästä.




Vaaleanpunainen kirppikseltä ostettu syysleimu lisääntyy vuosi vuodelta.




Tänä vuonna hajuherneeni alkoivat kukkia jo heinäkuussa. Laitoin siemenet esikasvatukseen huhtikuun puolivälissä. Ilman esikasvatusta saan odottaa kukintaa varjoisalla tontillani elokuun loppuun saakka.





Sininen taivas hajuherneiden taustana...




Pioniunikoissa on joitain todella tumman violetteja. Kehäkukkakin alkaa kukkia luoden oivan väriparin unikolle.




Punamusta




Kukkivaa mäkimeiramia unikoiden taustalla.


Mukavaa uutta viikkoa!

torstai 25. heinäkuuta 2019

Heinäkuun kuvia




Harmaamalvikki lisääntyy maltillisesti puutarhassani.




Nurmikohokista on tullut mukava lisä kukkapenkkiin.




Osittainen kuunpimennys näkyi hyvin kuun noustessa. Aivan kuin joku olisi haukannut kuusta palan pois.




Viime vuonna ensimmäisen kerran kukkineet liljat kukkivat nyt hyvin uudestaan. 




Vähän harmittaa tämä väriyhdistelmä, sillä oranssien liljojen piti olla violetteja. Vaaleanpuna/violetti olisi harmonisempi yhdistelmä.





Liljapenkki




Keväällä saamani ruukkuruusu tekee vieläkin aivan ihania kukkia!




Vuohenkello ja oranssi värililja -kauniit yhdessä.


Viime vuonna istutettu Lidlin ruusu kukkii ja tuoksuu.




Värimintut ja mesiangervot taustalla.




Tässä vielä aamuinen kuva laskevasta kuusta.


Mukavaa kohta alkavaa viikonloppua!