Sain Tuplasti terapiaa -blogin Pirjolta jo aikoja sitten Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos Pirjo! Blogini uinuu talviunta, mutta tähän haasteeseen on ihana vastata :)! Tänä vuonna Pirjon haasteen teemana on nimetä paras muisto tai onnistunein kuva, yksinkertaisesti kesän paras hetki.
Kesässä on aina ihaninta se käsillä oleva hetki; alkukesällä lisääntyvä vihreys ja värikkäät sipulikukat, myöhemmin kesällä kypsyvän kesän kauneus...
Kesässä on aina ihaninta se käsillä oleva hetki; alkukesällä lisääntyvä vihreys ja värikkäät sipulikukat, myöhemmin kesällä kypsyvän kesän kauneus...
Tänä vuonna kauneimmat tulppaanit olivat ripsureunaiset Lambadat. Ne kukkivat pitkään ja mehukkaat värit vain paranivat kukinnan edistyessä. Laitoin tänä syksynä lisää Lambadan sipuleita maahan, jotta näitä ihania saisi ensi keväänäkin ihailla.
Olen monena vuonna yrittänyt saada siperian unikkoa viihtymään pihallani huonoin tuloksin. Sen pitäisi olla helppo kasvi, mutta ei vain ole minun pihallani. Viime vuonna vihdoin näkyi siperian unikon lehtiruusukkeita ja tänä kesänä oranssit, keltaiset ja valkoiset kukat kukkivat lähes koko kesän ajan.
Kesän upein ilmestys oli Porkkalan kartanon kurjenmiekka. Sillä oli korkeutta 70cm ja kukkia oli useassa varressa. Tähän kurjenmiekkaan ei voi muuta kuin rakastua!
Palavarakkaus joutui perhostoukkien hyökkäyksen kohteeksi, mutta toipui ja kukki loppukesällä ihanasti perhosten ja puutarhurin iloksi.
Tänä kesänä esikasvatin hajuhernettä ja sain ne kukkimaan jo heinäkuussa. Aiemmin suorakylvetyt hajuherneet eivät ole oikein ehtineet kunnolla kukkaan. Onnistuminen tämäkin!
Puutarhan ihmeet ilahduttivat viime kesänä, mutta ihanimmat hetket olivat kuitenkin ne, kun mökkivieraana oli lapsenlapseni Hilda. Tässä puolivuotias tyttönen kellii viltillä mökin pihamaalla.