Viikonlopun kuvia

Viime viikonloppu jäi mieleen Rauli -myrskyn tuhoista, mutta olihan mökillä jotain mukavaakin kuvattavaa.

Punalatvat olivat vihdoin ehtineet kunnolla kukkaan. Ne kilpailevat pihan korkeimman kukkijan tittelistä tarhasalkoruusun kanssa.

Toukokuun lopulla kylvämäni kosmoskukat alkavat vasta nyt kukkia.

Olin jo melkein unohtanut keväällä ostamani mirrinmintun. Violetit kukat nousevat kuitenkin silkkiunikoiden ja paimenmataran seasta.

Valkoinen vanha syysleimu on joka vuosi myöhäinen kukkija.

Yksi salkoruusuista jäi matalammaksi ja kukkii vasta nyt valkoisin kukin.

Vaalea isotähtiputki kukkii vieläkin. Ihanan pinkki tsinnia taustalla.

Punalatvat olivat perhosten suosiossa myös lauantaina, vaikka myrsky riepotteli niitä rajusti. Parimetrisestä varresta huolimatta ne pysyivät hyvin pystyssä tuulessa.

Mukavaa tiistaita!

Rauli -myrskyn tuhoja

Lauantaina koettiin mökillä järkyttäviä hetkiä... Tytär poikaystävineen oli tulossa käymään. He ajoivat pihaan kolmen maissa, kun myrskypuuskat olivat pahimmillaan. Tytär käveli juuri mökkiä kohti, kun takana rysähti. Pihapuusta oli katkennut oksa. Se olisi kaatunut hänen päälleen, jos hän olisi kävellyt vähänkään hitaammin. Pahaksi onneksi autoni jäi oksan alle. Onneksi auton vahingot olivat vähäiset, kattoon tuli vain kaksi pientä lommoa. 

Auton osalta tilanne näytti pahemmalta, kuin se olikaan...

Mysky teki tuhojaan myös puutarhan kukkasille. Auringonkukat menivät lakoon.

Tiikerilijat olivat juuri kauneimmillaan. Niiden kukinta päättyi kertaheitolla, kun oksa rysähti päälle...

Onneksi olin ehtinyt tallentamaan liljat kuviin hetki ennen tuhoa.

Tässä onnettomuudessa oli paljon onneakin mukana. Pihapuut saavat nyt kyllä kaatotuomion. Ne ovat hopeapajuja, jotka edellinen omistaja on leikannut vuosia sitten tapille. Uudet oksat ovat kasvaneet pitkiksi ja raskaiksi ja ne voivat näköjään irrota milloin vain. Ehkä seuraavalla kerralla ei selvitä näin vähillä vaurioilla.

Elokuun kuvia

Kuvia elokuiselta lomaviikolta.

Tiikerililja kukkii vuodesta toiseen yhtä upeana.

Amiraaliperhonen päivänsilmän kukalla. Perhoset ilmestyvät puutarhaan aina, kun sade hetkeksi taukoaa.

Kellopeippi ja tarhasalkoruusun nuppu.

Vaaleankeltaisessa salkoruusussa on vähän punaista vivahdetta.

Neitoperhosia näkyy tänä vuonna paljon.

Tsinnia

Voimakkaan pinkki syysleimu Starfire ei hävinnyt ihan kokonaan talven pakkasissa. Isot, monta vuotta kukkineet kasvustot paleltuivat, mutta muutama sivuverso selvisi.

Niityllä syksy on jo pidemmällä, kuin puutarhassa. Ojakärsämöt iltavalossa.

Elokuinen aamu

Mukavaa päivää blogini lukijoille!

Unikot sateessa

Silkkiunikon keveät kukat eivät ole parhaimmillaan sateessa. Terälehdet lurpattavat pisaroiden painosta ja pitkäksi venähtäneet varret kaatuilevat. Mutta kun aurinko hetkeksi pilkistää pilvien raosta, herkkä kauneus herää...

Mukavaa uutta viikkoa!

Nostalgiaa

Kuvia mökiltä 'vanhojen silmälasien' läpi nähtynä...

Mukavaa viikonloppua!

Joutomaan perhoset

Aurinkoisena iltapäivänä joutomaan kukissa parveili perhosia.

Rikkavalvateissa oli useampia nokkosperhosia. Näistä olen todella iloinen, sillä vaikka nokkosperhoset olivat aiemmin tavallistakin tavallisempia, niitä näkee nykyään harvoin.

Tämä neitoperhonen on varmaankin ihan vastakuoriutunut, sen värit ovat niin kirkkaat. Se on valinnut mesikasvikseen matalan syysmaitiaisen.

Sitruunaperhonen rantakukalla.

Ketohopeatäplä

Nokkosperhonen

Läheltä katsottua

Kuvia makro-objektiivin läpi...

Syysleimun kukka avautuu kauniisti. Pieni kärpänen on jo tutkimassa, mitä syötävää sille olisi tarjolla...

Ruostekukka

Kellopeippi haukottelee suu avoimena...

Rohtosuopayrtti aamuvalossa.

Karttaperhonen on löytänyt kukkivan mäkimeiramin.

Mukavaa uutta viikkoa!

Punarinta

Mökin pihassa hyörii touhukkaana nuori punarinta. Se seurailee uteliaana ja aika pelottomana meidän touhujamme. Istahtipa se kahviseuraksikin tuolin käsinojalle. Suloinen kaveri :)

Ihana poseeraus maitotonkan kannella! Kuvan on ottanut miesystäväni.

Pikkumökin kuistin alla on pienelle turvallinen paikka. Sieltä löytyy varmaan runsaasti hyönteisiäkin.

Välillä mietitään syntyjä syviä...

Mukavaa lauantaita! Minulla alkaa nyt viikon loma :)

Ei niin kaunista...

Elokuussa puutarha -varsinkin tälläinen puolivilli, niin kuin oma mökkipuutarhani, riehaantuu vähän liiankin rehevään kasvuun. Kun kuvaan kasveja, poimin esiin kauniita yksityiskohtia. Totuus kuvien takana on vähän toisen näköinen...

Olen antanut paimenmataran kasvaa monta vuotta kaikessa rauhassa kukkapenkin laidalla. Se tuo kuviin mukavaa keveyttä ja sattumanvaraisuutta. Nyt matara on kuitenkin riehaantunut levittätymään koko kukkapenkkiin, eikä näky ole kovin kaunis...

Sormustinkukka on yksi lempikasveistani. Tänä kesänä ainutkaan sormustinkukka ei kukkinut, sillä talvi palellutti kaikki alut. Onneksi siementaimia on kukkapenkeissä ihan tavattoman paljon. Toisaalta ylitäysi kukkapenkki ei ole mikään viehättävä näky.

Toin pari vuotta sitten huopaohdakkeen siemeniä kukkapenkkiin. Huopaohdake on hyvä mesikasvi perhosille ja kimalaisille. Se leviää vaan niin kovin tehokkaasti -niin kuin moni muukin kasvi tässä penkissä.

Kasvilavaan tuli istutettua keväällä ehkä vähän liikaa taimia. No, ainakin on rehevää :)

Mukavaa viikon jatkoa!

Uusia kukkijoita

Viikonloppuna avautui uusia kukkia mökin puutarhassa...

Hollannista tuomani ruostekukan sipulit kasvattivat yhden kukkavarren. Ihanat, tulipunaiset kukat alkoivat avautua viikonloppuna.

Tiikerililja kukkii oranssina.

Siirsin kellopeipin keväällä aurinkoisempaan paikkaan. Varjossa sen kukat kuivuivat nuppuihinsa, mutta nyt paremmassa kasvupaikassa nuput näyttävät avautuvan normaalisti.

Keväällä kylvämäni sarjasaippo on hyvä perhoskasvi.

Ostin keväällä kirpputorilta syysleimun taimia. Ensimmäiset kukat alkavat avautua.

Mukavaa uutta viikkoa!