Istutin soihtunauhusta mökkini pihaan kaksi vuotta sitten samalla, kun tein sinne ensimmäistä sipulikukkapenkkiäni. Ajattelin, että nauhuksen lehdet peittävät sitten kasvaessaan lakastuvien sipulikukkien lehdet. Soihtunauhus kukki viime vuonna yhden kukkavarren voimalla ja oli muutenkin hyvin vaatimattoman kokoinen. Nyt kun taimet ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin, kukkavarret ovat puolitoista metrisiä. Nauhuksissa on ollut koko kesän ajan lehtokotiloita, mutta ne eivät ole saaneet mainittavaa vahinkoa aikaan.
Viime viikonloppuna pihassani oli parhaimmillaan yhdeksän perhosta aterioimassa mäkimeiramikasvustossa. Tänä viikonloppuna meirami oli 'so last season'. Mutta nauhuksissa kävi miltei hupaisa kuhina, kun parikymmentä neito-, nokkos ja sitruunaperhosta ahkeroi meden syönnissä.
Aamulla, kun aurinko ei vielä paistanut suoraan kukkiin, perhoset lennähtivät välillä lämmittelemään aurinkoiselle seinustalle.
Nokkosperhosten kuvioinnissa on hienon hienoja eroja. Sinipilkkuinen koristeraita siivenlaidassa on uskomattoman kaunis!
Nauhuksista sanotaan, että ne ovat varjoisan paikan kasveja. Nämä soihtunauhukseni kasvavat paikassa, johon paistaa aurinko puolesta päivästä pitkälle iltapäivään. Kuumina päivinä niiden suuret lehdet nuupahtivat ja jouduin kastelemaan niitä muutamia kertoja jopa tälläisenä viileänä ja sateisena kesänä. Ajattelin jo, että siirrän nauhukset varjoisampaan paikkaan, mutta nyt kun perhoset tuntuvat viihtyvän parhaiten auringon paisteessa, taidan sittenkin jättää nauhukset paikalleen. Täytyy vain sitten huolehtia kastelusta hellekesinä.
Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa sivullani vieraileville!
