Tähkät ovat jo melkein kypsiä
Viljapellon laidassa kasvava valvatti hehkuu auringossa
Ohdake lähettää jo hahtuvaisia siemeniään tuulen mukaan
Peltosaunio on villin kaunis pellon laidalla
Kävin mökillä tänään töiden jälkeen. Aurinko paistoi hetken ja heti ilmestyi jostain kaksi neitoperhosta nauhuksen kukkiin herkuttelemaan
Kuikat kerääntyvät jo järvelle isoksi parveksi. Ne uivat noin kahdenkymmenen linnun parvena hitaasti järvellä ja äänetelevät rauhallisesti keskenään. Parveilu taitaa enteillä muutolle lähtöä. Viime vuonna viimeiset kuikat tosin lähtivät vasta lokakuussa.
Viikonloppu on taas tulossa, toivotan kauniita hetkiä sivullani vieraileville!
Kauniita elokuisia kuvia, etenkin ohdakkeen ja valvatin kuvista tykkäsin kovasti.
VastaaPoistaNiin, väheksytyt rikkakasvitkit ovat kauniita, kun niitä oikein silmin katselee :).
PoistaKauniita hetkiä olet jälleen kuvannut. Kyllä viljapelloissa on jotain lumoavan kaunista. Minusta on ihanaa katsella, kuinka tuuli muodostaa laineita.
VastaaPoistaOlin vähän pettynyt, kun pellon kullan sävy ei oikein välittynyt kuvista. Totta, lainehtiva vilja on kaunista!
PoistaUpeita loppukesän kuvauksia. Huikea tuo kuikkaparvi, haluaisinpa nähdä tuollaisen.
VastaaPoistaKuikat ovat ihan ihmeellisiä lintuja! Olen iloinen,kun saan seurata niiden liikkumista järvellä pitkin kesää.
PoistaUpea kuikkaparvi, rauhoittavia kesäkuvia.
VastaaPoistaJännä, kun kuikat aivan kuin keskustelevat keskenään uidessaan parvessa. Kypsän kesän kuvat ovat tosiaan jotenkin rauhoittavia.
PoistaKauniita kuvia!
VastaaPoistaTuon kuikkaparven ääntelyn voin miltei kuulla:)
Täytyisi ihan ottaa selvää, miksi ne kokoontuvat tuolla lailla parveksi näin loppukesästä.
PoistaUpeita kuvia. Olen myös huomannut kyyhkyjen ja pikkulintujen kerääntyvän parviin.
VastaaPoistaKyyhkysiä olikin tuon viljapellon yläpuolella olevalla sähkölangalla istumassa vieri vieressä. Rastasparvet ovat myös jo liikkeellä.
PoistaHienosti kuvailit kuvillasi syksyn hiipimistä maisemiin. Tuli jotenkin niin haikea olo ja kuitenkin, luopumalla kesästä on mahdollista kokea syksyn upeus ja luonnossa tapahtuvat, väistämättömät pienet kuolemat. Nautinnollinen kuvasarja. Hyvää viikonloppua ja kuvauksellisia ilmoja...:)
VastaaPoistaSyksyt olivat aiemmin ominta aikaani, tunsin itseni aina voimakkaimmaksi syksyisin. Nyt haikeus hiipii minunkin mieleeni. Täytyy vaan oppia luottamaan taas siihen uuteen kevääseen...
PoistaIhania loppukesän kuvia. Kuikan huuto olisi hienoa kuulla, edellisestä kerrasta on jo aikaa.
VastaaPoistaEn yhtään pistä pahakseni, vaikka joskus heräänkin siihen kesäyönä... :).
VastaaPoista