Mökillä tänään

 

Mökkipuutarhan yleisilme alkaa olla syksyisen rähjääntynyt ja ränsistynyt, mutta kyllä sieltä löytyy vielä syyskuussakin uusia kukkijoita...

Tämän liljan piti olla Tiger Babies, mutta jo nuppuvaiheessa aloin epäilemään, että se on jotain muuta. Isot valkoiset nuput avautuivat viimein valkoisiksi, punapilkullisiksi kukiksi. Saapa nähdä onko tämä ensi vuonnakin näin myöhäinen kukkija.

Kellopeippi ei oikein menesty kukkapenkissäni. Se saa kukkansa auki vasta syksyllä ja vähenee vuosi vuodelta. Olen kuullut, että jossain pihoissa tämä kasvaa kuin rikkaruoho, mutta ei kyllä minulla...

Lidlin ruusu vain parantaa kukintaansa syksyä kohti.

Ruostekukka on edelleen kukassa. Sen pitkät kukkavarret tarvitsevat tukea syksyn sateissa ja tuulissa.

Ruostekukka on yksi lempikukistani <3!

Syyleimut jatkavat vielä.

Kasteisia kukkia.

Valkoinen, myöhäinen syysleimu on vasta parhaimmillaan.

Lehtosinilatva leviää itsenäisesti puutarhassa.

Nurmikohokissa on vieläkin kukkia.

Valkopeippi on innostunut uuteen kukintaan.

Illakko on kukkinut koko kesän. Toivon, että se on tehnyt myös siementaimia ensi kesää ajatellen.

Mukavaa syksyistä sunnuntai-iltaa!

Uusia alkuja

Eilen oli ihan pakko päästä mökille katsomaan, miten kevät siellä edistyy. Lumet olivat lähteneet, mutta maa tuntui olevan vielä osittain jäässä. Talvituhot näyttävät olevan ainakin tässä vaiheessa pienemmät. kuin viime keväänä. Pieniä, lupaavan näköisiä alkuja oli paljon...  

Keltakukkainen maatiaisnarsissi nousee innokkaana.

Odotin, että krookukset olisivat olleet jo pidemmällä. Paikka taitaa olla kuitenkin sen verran varjoisa, että vasta piippoja oli näkyvissä.

Ukonhatut nousevat vahvoina.

Kuolanpionissa on sen verran pulleat alut, että tänä keväänä näen ehkä kukkia...

Viime vuonna sormustinkukat eivät kukkineet ollenkaan, nyt niiden ruusukkeita on joka paikassa... Odotan runsasta valkoista kukintaa, sillä kylvin erityisesti valkoisen sormustinkukan siemeniä penkkeihin kesällä 2015.

Yllätys, yllätys: salkoruusu on tehnyt poikasen vanhan varren juurelle. Vaalenkeltainen hujoppi kukkii sitten tänäkin kesänä etupihalla.

Jätän aina syksyllä perennojen varret paikoilleen. Minusta ne suojaavat kasvien juuria, varsinkin, jos talvi on vähäluminen.  Eilen katkoin varret ja siivosin kukkapenkit, jotta uudet versot pääsevät kasvamaan esiin. Seuraavan kerran, kun pääsen mökille, sieltä löytyy ehkä jotain kukkivaa...

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Välillä kesäkuvia

 

 

Selailin kesäkuvia ja vielä löytyi sellaisia, joita en ole (muistaakseni) käyttänyt blogissa.

 

 

 

Päivänkakkara on kerrankin päässyt pääosaan pionien jäädessä taustalle.

 

 

 

Loistotädykkeen, myskimalvan ja paimenmataran yhdistelmä oli vastustamattoman kaunis. Kun loistotädykkeen kukinta hiipui, leijonankidat aloittivat penkin laidalla.

 

 

 

Särkynytsydän

 

 

Valkoinen maariankello

 

 

Mistä ihmeestä tuota lunta aina riittää. Päivällä paisteli ihan kivasti aurinko, mutta kun iltapäivällä olin liikenteessä, jouduin yllättäen sellaiseen lumituiskuun, etten nähnyt paljon muuta kuin edellä ajavan takavalot. Ja hetken päästä paistoi taas aurinko. Tällä menolla nämä lumet eivät lähde ikinä...

 

Sormustinkukan kasvatus

 

Valkoinen sormustinkukka kukki mökkipuutarhassani kesällä 2011

Blogiini tullaan usein sellaisilla hakusanoilla, joista voi päätellä että hakija etsii yksityiskohtaisia kasvatusohjeita jollekin kasville. Ajattelin laittaa tänne kasvatusohjeet muutamille siemenestä lisättäville kasveille, joista minulla on omia kokemuksia. Kuuruohon kasvatuksesta kerroin täällä muutama viikko sitten.

Kylvin sormustinkukan siemeniä heinäkuussa 2011 ruukkuihin. Siemenet ovat hyvin pieniä. Tiputin muutaman siemenen aina samaan ruukkuun ja peitin ohuella multakerroksella. Kylvö jäi aika myöhäiseksi ja taimet olivat pieniä, kun istutin ne uuteen kukkapenkkiin syyskuussa. Syksy oli kuitenkin pitkä ja lämmin ja taimille tuli lisää kokoa lokakuulle saakka. Sormustinkukka on kaksivuotinen kasvi, eli se kasvattaa ensimmäisenä kesänä lehtiruusukkeen ja kukkii vasta seuraavana kesänä. Joskus sama lehtiruusuke saattaa kukkia useampanakin vuonna peräkkäin.

 

Kukkapenkkiin olin laittanut pohjalle kompostimultaa ja pinnalle kaupasta ostettua puutarhamultaa. Sormustinkukka ei pidä liian ravinteikkaasta kasvualustasta.

 

 

 

Keväällä uudet taimet olivat terhakoita. Taimilla on väliä noin 10-15cm.

 

Ensimmäiset kukat avautuivat kesä-heinäkuun vaihteessa. Tässä yksilössä nuput ja kukat sojottivat oudosti yläviistoon, yleensähän kukka on alaspäin nuokkuva.

 

Tämä taitaa olla se perinteisin sormustinkukan väri. Pisin kukkavarsi kurotteli kahden metrin korkeuteen.

 

Muutamat kukista olivat kauniin vaaleanpunaisia.

 

Sormustinkukissa alkoi olla kypsää siementä syyskuun alussa. Olen kerännyt siemeniä ja aion kylvää niitä ensi kesänä ruukkuihin. Kasvi kylväytyy myös itse kasvupaikalleen, eli ruukkuvaihetta ei aina tarvita. Ruukkuun kylvetyt taimet on tosin helpompi siirtää kasvamaan halutulle paikalle.

 

Olen heitellyt kypsiä siemeniä myös sinne tänne tontille. Olisi kiva, jos sormustinkukkia kasvaisi satunnaisissa paikoissa tontin laidoilla.  

 

Mukavaa viikonlopun jatkoa sivullani vieraileville!

 

Huom! Arvonta jatkuu 22.9.asti. Sinne pääset sivupalkin linkistä.

 

 

Kuuruohon kasvatusta ja sadonkorjuuta

Kuuruohon valmista satoa

Laitoin kesällä 2011 mökille kasvamaan kuuruohoa.Istutin siemenet penkkiin, jossa on vähän kevyempää, hiekkapitoista multaa. Siemenet laitoin noin 10cm välein. Kasvi kasvatti ensimmäisenä kesänä lehtiruusukkeen, joka talvehti vihreänä.

 

Keväällä jännitin, olivatko lehtiruusukkeet kestäneet talvea. Sieltähän ne paljastuivat vihreinä lumen keskeltä! Luulen, että hiekalla kevennetty maa auttoi talvehtimisessa, sillä kaikki taimet selvisivät.

 

 Keväällä laitoin taimien juurelle ravinteikasta kompostimultaa lannoitukseksi. Laitoin niille myös kevätlannosta samalla, kun heittelin sitä muuallekin kukkapenkkiin.

 

Kuuruohon yllättävän näyttävä kukinta oli parhaimmillaan toukokuun lopulla.

 

Litteät siemenkodat kehittyivät alkukesällä.

 

 

Viime sunnuntaina korjasin sitten satoa. Irrotin 'siemenkodan' kummaltakin puolelta vihreät kuoret, joiden alla siemenet olivat. Jäljelle jäi läpikuultava, silkinhohtoinen kalvo. Kypsät siemenet keräsin talteen.

 

Siemeniä ja vihreitä kuoria.

 

Koristeellisten kalvojen kauneutta on vaikea saada kuvaan...

 

 

Kuuruohon kauneus on jotenkin ajatonta.

 

Hyvää syysviikon jatkoa sivullani vieraileville!

Olen saanut uuden lukijan, tervetuloa Katja!

 

 

Maariankelloja ja paljon muuta

Mökkipihassa kukkavarret kurottavat ylöspäin ja nuput aukeavat toinen toisensa jälkeen. Joka puolella on mehevää vihreää ja kukkia kaikissa sateenkaaren väreissä.

Kaiken kukoistuksen vastavoimana rankkasade lankeaa aika ajoin painaen kukintoja maata vasten. Pioneiden alustat ovat vaaleanpunaisenaan varisseista terälehdistä. Maariankellojen raskaat kukkavarret kallistelevat sinne tänne. Sateelle periksiantaneita, maahan kaatuneita kukkavarsia voi huoletta kerätä maljakkoon. Toin niitä mukanani kaupunkiinkin.

Maariankelloissa on väreinä tummansininen, lila, vaaleanpunainen ja valkoinen.

Ketoneilikan kukat hehkuvat voimakkaan punaisina.

Paimenmatara tekee tästä myskimalvan ja loistotädykkeen yhdistelmästä ihmeen herkän.

Punaisen leijonankidan nuput avautuvat kohta.

Loistotädyke on nimensä veroinen. Sen hennonnäköiset kukkatähkät kestävät hyvin sadetta.

Harjaneilikoitakin sade vain kaunistaa.

Isoimmassa sormustinkukassa on lähes parimetrinen kukinto.

Kaikenkirjavan kukkaloiston täydentää lämpimän punaisena hehkuva silkkiunikko.

Huomenna lähdetään nuoremman tyttären kanssa kesäreissulle Turkuun.

Kaunista loppuviikkoa sivullani vieraileville!

Kuuruoho kukassa

Kuuruoho (Lunaria annua) on yllättänyt minut täysin. Luulin, että sitä kasvatetaan lähinnä koristeelisten siemenkotien takia ja sen kukinta olisi suhteellisen vaatimaton. Mutta sehän on kukkiessaan kaunis!

Kasvilla on korkeutta noin 40 cm. Kukat muistuttavat illakon kukkia ja niiden odottaisi tuoksuvan, mutta mitään mainittavaa tuoksua ei ole.

Uudet kukat avautuvat illan hämärtyessä ja ne ovat aluksi tummemman violetteja.

Kertakaikkiaan mukava yllätys tämä kuuruoho. Siemenkotien kehitystä on kiva seurata pitkin kesää.