Mökkipihan hyönteisiä

 

Keltamusta sudenkorento paistatteli päivää alkukesästä. tälläistä en mielestäni ole nähnyt ennen. Tämä saattaa olla vastakuoriutunut yksilö, joka on vain hetken tämän värinen.

Pieni hämähäkki on lyötänyt suojaisan piilon...

Amiraali on matkannut kaukaa ja reissussahan tunnetusti rähjääntyy...

Kimalaisella on kiire kukasta kukkaan.

Tämä on varmaankin joku mehiläinen.

Siitepöly maistuu :)

Viikonlopun kuvia

 

Aika ihana viikonloppu takana. Lauantaina sääkin suosi ja metsäretkellä löysin kanttarelleja. Niitä taitaakin olla paljon tänä kesänä.

Olen ajatellut, että tämä pioni on Festiva Maxima. Siinä on aina puhtaan valkoisia kukkia, joissa on niitä punaisia pilkkuja. Tänä vuonna sen nuput avautuvat kuitenkin värikkäämpinä; ulommissa terälehdissä on persikkainen sävy ja sisemmät terälehdet kellertävät hieman. Kaunishan tämä on!

Ensimmäinen värililja on kukassa. Tämä aloittelee yleensä juhannuksen tienoissa, tänä vuonna se on pari viikkoa myöhässä. Joku on käynyt haukkaamassa yhdestä nupusta palan...

Kurjenmiekkojen kukinta alkaa olla loppusuoralla. Vaaleankeltaisen iiriksen kukkapaljous on ollut kuin perhosparvi kukkapenkin laidalla.

Jasmikepensaat ovat täynnä tuoksuvia kukkia.

Myös huopaohdakkeissa on ihana tuoksu. Ne ovat houkutelleet pihaan pari amiraaliperhosta. Muuten perhosia on näkynyt tänä kesänä aika vähän.

Perhosia ja muita pölyttäjiä

 

Loppukesä tuo mukanaan perhoset puutarhaan. Kyllähän alkukesälläkin on näkynyt perhosia; pihlajaperhoset, auroraperhoset ja sitruunaperhoset ovat vierailleet pihan kukissa. Elokuun kukkarunsaus taitaa kuitenkin houkutella niitä pihaan vielä enemmän.

Sitruunaperhosia näkyy koko kesän ajan. Nyt ne nauttivat erityisesti syreenileimun kukista.

Nokkosperhoset ovat vähentyneet, mutta mäkimeirami kutsui yhden ruokailemaan.

Keisarinviittoja näkyy paljon. Tässä yksi lepää punalatvan lehdellä.

Joku pienempi hopeatäpläperhonen vieraili pihalla kultapallossa.

Kimalaiset rakastavat unikoita. Tässä kaksi pöllyttää samaa aamulla avautunutta kukkaa. Kärpäsetkin ruokailevat kukilla.

Yksi neitoperhonenkin on löytänyt tiensä kallionauhuksen kukalle.

Syysvuokot ovat suuressa suosiossa. Kimalaiset pöllyttävät varsinkin juuri avautuneita kukkia. Tämä karvapeppu oli niin suloinen.

Pieniä mustia kovakuoriaisia on joskus ihan riesaksi asti. Ota nyt tässä sitten edustava kuva kukasta...

Perhosia

Perhoset ovat niitä kaikkein mieluisimpia vieraita puutarhassa. Kun näen niitä lepattelemassa ympärilläni olen kaikkkein onnellisin...

Ritariperhonen on se kaikkein odotetuin vieras. Valkoisten syreenien kukinta houkutteli sen hetkeksi ruokailemaan.

Amiraaliperhonenkin löysi syreeninkukat.

Suruvaippaa ei usein näe kukilla ruokailemassa, mutta tämä vähän kulahtanut yksilö viihtyi pitkään lilassa syreenissä.

Pihlajaperhosia pihassa näkyi paljon. Ukkolaukkakin on hyvä mesikasvi.

Tämä pieni perhonen taitaa olla piippopaksupää. Se lepäilee imikänlehdellä.

Hakkuuaukiolta löysin metsäpapurikon.

 

Daalioiden loppukiri

Esikasvatin tänä vuonna kuusi daaliaa. Nyt viideskin niistä on ehtinyt kukkaan.

Se on suurikukkainen (halkaisija n15cm) lautasdaalia, jonka juurakon sain viime syksynä työkaverilta talvetettavaksi. Daalian juurakko on alunperin ostettu Lidlistä. Kukka on todella palavan oranssi.

Samassa ruukussa kukkii pienempi Jowey Winnie.

Viereisessä ruukussa on jo heinäkuulta asti runsaasti kukkinut Edinburgh.

Toisella puolella pihaa kukkii edelleen Copper Boy.

Viimeinenkin daaliani paisuttaa ensimmäistä nuppuaan. Tästä pitäisi tulla oranssin ja vaaleanpunanaisen sävyinen Mango Madness.

Myös ryhmäruusu Peace tarjoilee hedelmäisiä sävyjään.

Runsaat sateet olivat painaneet ja katkoneet melkein kaikki gladiolukseni. Pelastin kukkia kyllä mielelläni maljakkoon. Kummallista, etten ikinä onnistu näiden tuennassa...

Vankkavartista valkoista syysleimua eivät sateet haittaa. Tämä pääsee aina kunnolla kukinnan vauhtiin vasta syyskuussa.

Punalatvat ovat myös vasta nyt kukassa. Amiraalit nauttivat niiden medestä viikonlopun viileästä säästä huolimatta.

Loppukesän perhosia

 

Mökkipihassani oli aika erikoinen perhoskesä. Alkukesästä oli paljon nokkosperhosia liikkeellä. Näkyi myös liuskaperhosia, pihlajaperhosia ja suruvaippakin vieraili usein pihassa. Loppukesällä, kun mäkimeiramit kukkivat, odotin turhaan nokkosperhosia. Kimalaiset ja keisarinviitat kyllä viihtyivät meirameilla. Tänä vuonna loppukesä olikin oikein keisarinviittojen juhlaa, niitä oli paljon myös nauhuksilla.

Vastakuoriutunut keisarinviitta isotähtiputkella.

Keisarinviitat ovat levottomia ja liikkuvat kukilla ollessaan koko ajan -ei mikään helppo kuvattava.

Karttaperhosiakin näkyi jonkin verran. Loppukesän karttaperhoset ovat tälläisiä melkein mustavalkoisia. Alkukesästä lentävä sukupolvi on oranssinruskea.

Nokkosperhonen

Tämän perhosen tunnistin ruostenopsasiiveksi. Näin sen siiven päälipinnankin, mutta en ehtinyt kuvata. Siiven päälipinnan perusteella se oli naaras.

Elokuun lopulla keisariviittojen siivet ovat jo aika kulahtaneet.

Kööpenhaminan kasvitieteellinen puutarha 2

 

Kööpenhaminan kasvitieteellisen puutarhan Palmutaloon oli pieni pääsymaksu ja samalla lipulla pääsi Perhostaloonkin. Palmutalossa oli lasihuoneita, joihin oli kerätty kasveja eri alueilta. Oli mm sademetsää, aavikkoa ja Välimeren ilmastoa.

Lasinen Palmutalo on kaunis rakennus.

Perhoskotelon muotoinen roskis ihastutti!

Tämä on huonekasvinakin tuttu tohtorinkukka.

Tälle kauniille en löytänyt nimeä...

Tästä tuli mieleen mustasilmäsusanna. Uncarina grandidieri Madagaskarilta.

Viimeisissä lasihuoneissa oli trooppisia perhosia kaikissa väreissä.

Suurin osa perhosista oli lennossa, mutta muutama lepäili tai ruokaili kasveilla.

Nämä siniset olivat todella aktiivisia. Oli vaikea saada kuvaa sen kauniista siivistä levitettynä.

Mesikasveina oli mm tulikruunua.

Yksi pienimmistä perhosista.

Perhosilla näytti olevan päällimmäisenä mielessä pariutuminen... lyhyen elämän tärkein tehtävä.

Tämä tumma oli todella kookas.

Suuri määrä perhosia lepattamassa ympärillä oli aika jännä kokemus.

Toivottavasti kelit läpenevät pian ja perhosia näkee taas luonnossakin!