On taas marraskuu...

 

Niin vaan on taas marrraskuu. Taas yksi ihana puutarhakesä on takana. Blogini laskeutuu aina näihin aikoihin luonnolliseen hiljaiseloon. Muutamia postausaiheita olen säästänyt kesältä ja laitan niitä julkaisukuntoon hiljalleen talven aikana.

Puutarha on hoideltu talvikuntoon. Viikko sitten kävin vielä siimaamassa nurmikoita ja pätkin osan perennoistakin siimurilla kukkapenkkien päälle helpottaakseni kevään touhuja. Lokakuun puolivälissä istutin viimeiset kevätkukkijoiden sipulit. Niitä tuli lähes 300 tänä vuonna. Nyt on ihana odotella tulppaaniaikaa!

Tässä vielä puutarhan terveisiä menneeltä kesältä talventörröttäjien muodossa.

Akileijan siemenkodat ja taustalla myös puna-ailakkia. 

Värimintun ruskeat kukkapohjat

Laukat ovat siementäneet hyvin kukkapenkkeihin. Ne ovat kauniita myöhään syksylläkin.

Elokuunasterit kukkivat hyvin tänä vuonna. Niiden pienet siemenpallot ovat suloisia.

Syysvuokot eivät jätä kasvupaikkaansa syksylläkään. 

Kallionauhuksen hahtuvapalloissa on upea väri!

Yhdessä syreenileimun varressa oli viikko sitten vielä kukkia ja nuppu. Se saa puutarhani sitkeimmän sinnittelijän tittelin!

Syyskuun viimeisiä kukkia

 

Syyskuu kääntyy lokakuuksi. Ainakin täällä Tampereen seudulla alkaa olla paikoitellen näyttävää ruskaa. Vaahterat ja haavat ovat saaneet hienot syysvärit tänä vuonna. Mökiltä löytyi vielä muutamia pienempiä väripilkkuja.

Kylvin toukokuun lopulla kaikki vanhat kosmoskukan siemenet yhden kukkapenkin takaosaan. Ilmeisesti valo-olosuhteet siinä ovat huonommat, kun olen tajunnutkaan, sillä ensimmäinen kosmos on vasta nyt kukassa. Parempi myöhään kuin milloinkaan.

Samassa penkissä on avautunut vielä yksi kirkkaan punainen unikko.

Idänkurjenpolvi kukkii aina uudestaan syksyllä. Ihana väripilkku!

Daaliat ovat säästyneet kylmältä. 

Daalia Mango Madnessin kukka on avautunut komean kokoiseksi. Keräsin kaikkista daalioista kukat jo maljakkoon. Seuraavalla mökkikäynnillä täytyy nostaa juurakot ylös säilytykseen.

Värikästä lokakuuta kaikille!

Viikonlopun kuvasatoa

Olimme viime viikonlopun mökillä -luultavasti viimeistä kertaa tänä vuonna. Mökki soveltuu parhaiten kesäkäyttöön. Kylmänä vuodenaikana tuntuu, että saamme mökin juuri lämpimäksi, kun täytyy jo lähteä pois. Mukavampi laittaa mökki talviteloille odottamaan seuraavaa kesää. Viikonlopuksi riitti paljon puuhaa. laitoimme jo osan kesäkalusteista varastoon yms. Toki täytyi kuvata puutarhan viimeisiä kukkijoitakin.

Daalia Mango Madness sai kuin saikin kukan auki. Väri on tosi herkullinen. Harmi, kun tämä on niin hidas tulemaan kukkaan. Esikasvatus alkoi jo 20.3.

'Vanha' Lidlin ruusu, viisi vuotta kukkapenkissä kukkinut kaunotar, on tehnyt kolme uutta kukkaa. Se kukki aiemmin heinäkuussa.

Ryhmäruusu Peace hehkeänä.

Nimetön syysleimu on tehnyt uuden kukinnon.

Valkoinen syysleimukin on tehnyt muutaman ihan tuoreen kukan.

Siellä täällä on värimintun pieniä uusia kukkia.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä mökillä oli pakkasta, niin kuin monessa muussakin puutarhassa. Pakkanen kiersi hienosti daaliat -olen tainnut osata laittaa niiden ruukut suojaisiin paikkoihin. 

Mökin vieressä olevan pellon reunalla oli kasvit kuurassa.

Aamuaurinko sulatti nopeasti kuuraa.

Järvellä oli paksu sumu.

Hanhiparvi lensi yli, kun kuvasin aamuista järveä. 

Ihana viikonloppu jää muistoihin...

Syyskuun puolivälissä kukkii

 

Syyskuu on kääntymässä kohti loppuaan. Puutarhasta löytyy vielä jotain kukkivaa...

Daalia Mango Madness yrittää vielä epätoivoisesti saada ensimmäistä kukkaansa auki... Ehtiikö, ehtiikö...

Ryhmäruusu Peace kukkii kahden uuden kukan voimin.

Isabel hehkuttaa viimeisiä kukkiaan.

Copper Boy on kukkinut taukoamatta kesäkuun lopusta saakka. Ihana daalia!

Ruukussa kasvava marketta ei ole huomannut vielä syksyn tulleen.

Syyskuun aamu

Syyskuisena sunnuntaiaamuna herään ennen kuutta. On jo valoisaa, mutta aurinko ei vielä ole noussut. Kanootti odottaa jo rannassa ja pääsen nopeasti vesille.

Järvi on aivan tyyni. Punertuva taivas kuvastuu veteen. Siimapalpakon lehdet kuvioivat veden pintaa.

Yö on ollut lämmin. Veden pinnalla ei ole niin paljon sumua kuin eilen.

Kuikat uivat ohi.

Auringon ensimmäistä pilkahdusta saa odottaa hetken. Sieltä se nousee, uusi päivä!

Siiryn kanootilla sopivaan kohtaan saarien väliin.

On vaikea kuvata ihan juuri sitä näkymää, mitä haluaisin, sillä kanootti liikkuu...

Kamerani tavoittaa saarten välissä uivan yksinäisen joutsenen.

Melon jo kotiin päin. Välillä käännyn katsomaan maisemaa.

Yksinäinen kanadanhanhi seisoo kivellä ja huutelee aamuhuutoaan. 

Mökkilahden lintuja

 

Mökkilahdella on vielä paljon lintuja. Kohta hiljenee, mutta vielä kuuluu kurjen ja kuikkien huutoja...

Kurkia on läheisellä pellolla ja saaren rannassa ainakin kolme. Läheltä ohi lentävät isot linnut ovat näyttävä näky, jota en ole onnistunut tallentamaan kameralla. Kurkien huudot kaikuvat varhaisesta aamusta iltaan saakka. Tässä kurkipari innostui oikein duettoon.

Tätä yksin viihtyvää kurkea kutsun Kingiksi. Se seisoo yleensä yhdellä jalalla jollakin saaren kivistä.

Joutsenia on tänä kesänä näkynyt vähemmän. Nyt kolme joutsenta käy ruokailemasssa lahdella.

Syy, miksi joutsenet eivät liiku mökkilahdella, taitaa olla näissä kanadanhanhissa. Tänä kesänä kaksi poikuetta, yhteensä 15 lintua, oli lyöttäytynyt yhteen. Hanhilauma söi tehokkaasti kaikki kasvussa olevat syötävät vesikasvit, eikä joutsenille riittänyt ravintoa. Nyt hanhet ovat siirtyneet järveltä pois. jäljelle on jäänyt vain tämä yksi hanhi, joka liikkuu lahdella. 

Melontaretkellä sumuisena aamuna kuvasin kuikkia. 

Viime viikonloppuna näin vielä myös harmaahaikaran, seitsemän koskeloa, ainakin viisi pääskystä, nuolihaukan ja jonkun uikkulinnun. Puutarhassa viihtyvät vielä lisäksi närhet, jotka syövät omenapuuni satoa. Lisäksi lukuisa määrä pikkulintuja liikkuu mökin pensaikoissa.

Viikonlopun kukkapäivitys

Kaunis, lämmin ja kesäinen syyskuun viikonloppu takana -mökillähän se vietettiin, totta kai. Ruohot olivat kasvaneet pitkiksi ja ne ajoin ensi töikseni. Omenapuu on ollut tänä syksynä niin täynnä omenia, että olen pelännyt, että se ratkeaa ja niin olikin nyt käynyt. Onneksi alas oli tullut vaan yksi oksa, eikä koko raskasta taakkaa kantava vanha puu. Siinäkin oksassa oli siivoamista. Aloin tekemään risuista aitaa tanskalaisen maajussin malliin. Aita tulee kasvimaan taakse. Muuten saimme nauttia kauniista viikonlopusta saunoen, uiden ja meloen. Minä otin vielä aurinkoa laiturilla D-vitamiinivarastoja täydentäen.

Puutarha on ränsistynyt ja resuinen, mutta muutama kukka kukkii väripilkkuna.

Daalia Isabel erottuu kauas kauniin lilan sävyssään.

Korkea Tartan kukkii myös täyttä päätä.

Edinburgh sen vieressä on hyvin saman värinen, mutta jotenkin herttaisempi olemukseltaan.

Lidlin ruusu on todella kaunis. Tämä ja toinen Lidlin ruusu kasvoivat ruukussa, mutta siirsin ne nyt kukkamaahan talvehtimaan.

Gladiolus Roma on tehnyt vielä yhden kukkavarren, jossa kukat ovat vähän pienempiä ja epämuotoisia, mutta kauniita.

Herkkiä unikoita avautuu vielä siellä täällä.

Portailla oleva kukka-asetelma on ollut koko kesän kaunis! Tämä on valmis kolmen kasvin yhdistelmäruukku, jonka ostin toukokuun lopulla. Portaat ovat paahteinen kasvupaikka, mutta kasvit kukoistavat edelleen.

Yksi uusikin kukkija oli puutarhassa. Yritin poistaa kaikki maa-artisokat viime syksynä, mutta mukuloita oli tietenkin jäänyt maahan ja nyt kukat kurottelevat keltaisina korkeuksiin.