lauantai 24. lokakuuta 2015

Blogini tarina


Sain Pirjolta Mökkipuutarhassa -blogista Blogini tarina haasteen. Kiitos! Pirjolla on hieno puutarhablogi, jossa hän kertoo mökkipuutarhastaan ja uudesta rakenteilla olevasta kotipihastaan. Pirjo on puutarha-alan ammattilainen, joten hänen blogistaan saa asiantuntevaa tietoa puutarhan rakentamisesta ja kasvivalinnoista. Pirjon blogissa on myös erittäin kauniita ja herkkiä kuvia kasveista ja luonnosta.

Haasteen ohjeet ovat tässä:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.




Minä aloitin blogin kirjoittamisen tammikuussa 2012. Olin hankkinut itselleni kesämökin reilu vuosi aiemmin ja etsin netistä kuvia mökkisisustuksista ja -pihoista. Kuvien kautta löysin tieni mökki- ja puutarhablogeihin. Innostuin valtavasti blogimaailmasta! Eipä aikaakaan, kun minullakin oli oma blogi. Yllä on blogini aikaisempi banneri.





 Olin ottanut ensimmäisenä mökkikesänä paljon kuvia mökin remontoinnista ja pihan teosta, joten aloitin blogin pitämisen kertomalla edellisen kesän tapahtumista. Kevään koittaessa siirryin kirjoittamaan ajankohtaisista aiheista. Tässä mökin pirtti ennen panelointia ja uutta lattialaudoitusta.





Blogissa on ollut alusta asti paljon kukkakuvia. Olen myös yrittänyt antaa vinkkejä eri kukkien kasvatuksesta, sillä blogiini tullaan usein hakusanoilla, joista voi päätellä, että kävijä etsii tietoa kukkapenkin teosta, kasvivalinnoista tai kasvatusohjeista. Kuvassa keväistä tulppaaniloistoa muutama vuosi sitten.
      




Harrastin yhdessä vaiheessa tiffanytöitä ja kerroin niiden tekemisestä vaihe vaiheelta. Lasityö -aiheiset postaukseni ovat suosittuja varsinkin syksyisin, kun kansalaisopistojen kurssit alkavat ja netistä haetaan lasityömalleja.





Harrastan myös kirppiksillä kiertelyä ja  laitan parhaita löytöjä blogiin, sillä itseänikin kiinnostaa toisten tekemät kirppislöydöt.





Luonto ja luonnonkukat ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ne saavat rauhassa kasvaa mökillä puutarhakasvien rinnalla ja kuvaan niitä myös luonnossa. Tässä on valkolehdokki.





Perhoset ja perhoskasvit ovat myös rakkaita ilon aiheita. Kuvaan myös muita mökkipihaan eksyviä ötököitä ja yritän määrittää niiden lajeja mm Luontoportin sivujen avulla.





Kuvasin jonkin verran jo ennen kuin aloitin blogin kirjoittamisen, mutta kuvaaminen on lisääntynyt nyt kun on kanava, jonka avulla voi julkaista kuvia. Toisista blogeista saa vinkkejä kuvaamiseenkin. Haluaisin kehittyä enemmänkin kuvaajana.





Talvella puutarhablogin kirjoittajalle tulee pulaa aiheista. Kuvaan maisemia...





...ja kiertelen kuvaamassa mielenkiintoisia kohteita lähiseudulla. Kesän kuvatulvan aikaan jää aina kuvia julkaisematta. Hyödynnän niitä talven postauksissa.




Kirjoitan blogia nimettömänä eli nimimerkillä Saraheinä, sillä aluksi tuntui tärkeältä pysytellä nettiympyröissä nimettömänä. Blogin lukijat tietävät, että asun Tampereen seudulla ja mökkini sijaitsee noin 50 kilometrin päässä. 




Jossain vaiheessa kirjoitin blogia vuoden verran myös englanniksi. Sain silloin paljon lukijoita mm Yhdysvalloista. Englanniksi kirjoittaminen jäi, sillä se vei aikalailla aikaa -englanninkielen taitoni on aika vajavainen. Blogaamiseen menee muutenkin paljon aikaa. Luen mielenkiinnolla muiden (enimmäkseen puutarhabloggareiden) blogeja ja kommentoin niitä. Kiinnostavia blogeja on niin paljon, ettei kaikissa ehdi mitenkään kommentoida. Olen tosi iloinen jokaisesta kommentista, jonka oma kirjoitukseni saa, sillä se antaa motivaatiota jatkaa.





Postauksissani on yleensä aina paljon kuvia ja vähän tekstiä juuri siksi, että postaus olisi nopea lukea. Monet sellaiset blogit, joissa on paljon tekstiä jäävät minulta itseltäni lukematta aikapulan takia. Ja yksi kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa :)






Lopuksi suuret kiitokset kaikille lukijoilleni ja kommentoijille vuosien varrella!  



Lähetän tämän haasteen: 

-Eijalle Päärynäpuun varjossa -blogiin. Hänellä on satoisa hyötypuutarha Vaasan lähellä. Hänen bloginsa oli ensimmäisiä, jonka lukijaksi liityin. 

- Mummelille Erilaisia tapahtumia, uusia ja ennen koettuja -blogiin. Hänellä on aito mummolan pihapiiri ruusuineen ja liljoineen. Hänellä on myös vanhemman ihmisen näkökulma tähän maailman menoon.

- Ja vielä Mayolle hänen persoonalliseen pieni ihminen, suuri elämä -blogiinsa.





sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Mökillä lokakuussa


Kävimme lauantaina laittamassa mökkiä talviteloille ja istuttamassa viimeisiä tulppaanin sipuleita maahan. Muutama sitkeä kukkija oli selvinnyt edellisviikon pakkasista.




Elokuunasteri




Kehäkukka tuo vielä väriä kukkapenkkiin.




Kissankello on säästynyt pakkaselta.




Valkoinen syysleimu aloitti kukinnan myöhään, eikä nyt osaa ollenkaan lopettaa.




Olkikukka on kesäkukka, joka jaksaa todella kukkia koko kesän.




Sammalleimu




Lehtosinilatvan hentoa sineä




Syyleimut kukkivat vielä ryhdikkäinä lakastuvassa puutarhassa.




Pilvet rakoilivat syksyisen järven yllä.


Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa!

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Iltakävely kotimaisemissa



Illat pimeneät aina vaan aikaisemmin. Iltakävely ajoittuu nyt aina auringonlaskun aikaan.




Horsman ruskeat versot hehkuvat ilta-auringossa meripihkan värisinä.




Laskeva aurinko korostaa ruskan värejä.




Tyyni pikkujärvi peilaa rantojaan.




Ruskan sävyt olivat tänä syksynä aika maltilliset. Kirkasta keltaista tai oranssia näkyi vähän.




Korpikaisla 




Mesiangervo




Auringonlaskun jälkeen pimeä tulee nopeasti. On aika sytytellä kynttilöitä...



tiistai 6. lokakuuta 2015

Vettä ja valoa




Auringon valossa syksyn värit loistavat kauneimmillaan. Vesi heijastuksineen tuo väreihin lisää hehkua.











Hyvää tiistai-illan jatkoa!

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Syksyn värejä



Lauantaina oli häikäisevän kaunis syyspäivä. Lähdimme ajelulle Hämeenkyrön Sarkkilanjärven maisemiin. Maalaismaisemat hehkuivat syksyn väreissä.







Sarkkilanjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi. Järven länsirannalla, Sarkkilantien varressa on kaksi lintutornia. Muuttoaikaan keväällä ja syksyllä järvellä ja sitä ympäröivillä pelloilla voi nähdä hanhi- ja kurkiparvia, erilaisia vesilintuja ja kahlaajia ym. Tällä kertaa näimme vain kaksi joutsenta, tosin olimmekin enemminkin maisemia kuvaamassa, kuin lintuja bongaamassa.

Lokakuun aurinko lämmitti suloisesti, sysäten syksyä vielä hetkeksi tuonnemmaksi...

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa!

perjantai 2. lokakuuta 2015

Porkkalan kartano osa 2



Laitan heti perään toisen postauksen Porkkalan kartanon puistosta. Kävimme siellä uudestaan elokuun alussa. Silloin puistokierroksella keskityttiin perennoihin.




Kartanon päärakennuksen lasikuistilla kukkivat punaiset pelargonit.




 Porkkalan kartanon yli 80-vuotiaita jättiagaaveja.




Vanha lehtipuukuja.




Pitkä perennapenkki oli elokuussa upeasti kukassa.




Perennapenkistä löytyy mm jalomalva...



...vuohenkello...



...ja punakärsämö.



Päärakennuksen takana on viehättävä, villiviinin peittämä terassi.




Syysleimuja, liljoja ja kesädaalioita.




Kauniin värinen syysleimu.




Käytävä huvimajalle




Herkkä lilja huvimajan seinustalla.




Ruusumaa oli elokuussa kauniisti kukassa.




Kivikko




Näkymä puistoon.




Tähän penkkiin oli koottu punalehtisiä ja -kukkaisia kasveja.




Suklaakosmos punaisessa penkissä.




Koristeellinen ympyräistutus on muuttunut kesän aikana kauniin reheväksi.


Porkkalan kartano on vierailemisen arvoinen puutarhakohde kotimaassa. Siellä täytyy käydä taas ensi kesänä...