Sikuripelto

 

Mökkitien varrella kiinnitin huomioni peltoon, jossa kukki päivänkakkara ja keltapäivänkakkara ja johon oli kylvetty vielä jotain muutakin korkeampaa kasvia. Vähän aikaa mietin, mikä tuo korkeampi kasvi on ja sitten älysin, että se on sikuri. Sikurin kukinta meinasi mennä ihan ohi, sillä tulen mökille yleensä aina iltapäivisin, kun sikurin kukat ovat jo supussa. Lauantaina ajelin mökille aamulla, kun pelto hohti sinisenä. Täytyi tietenkin mennä kuvaamaan sitä.

Sikurin kukat ovat ihanan sinisiä.

Ihana, vähän erilainen kukkapelto! Tämähän on monivuotinen ilo, kun kaikki kasvit ovat monivuotisia.

Pieni osa sikurin kukista on lilan värisiä.

Tosi kaunis!

Päivänkakkarat ja rikkana kasvava pelto-ohdake luovat kauniin väriyhdistelmän.

Rikkakasvikin voi olla kaunis!

Sikuripellon taustalla siintää järvi. Kaunis paikka!

Hetkiä kesässä

 

Mukavaa heinäkuista viikonloppua!

Kesäretki Naantaliin

 

Tein tyttärieni ja tyttären tyttärieni kanssa kesäretken Naantaliin heinäkuun alussa. Sää oli helteinen ja tuntui vähän kuin olisi ollut ulkomailla. Naantalissa on sellaista vaikeasti määriteltävää positiivista väreilyä. Oikein mukava kesäretkikohde!

Naantalin satama

Hilda ihasteli lähemmin kaupungin kukkaistutuksia.

Vanhan kaupungin viehättäviä kujia.

Kaunis sisäänkäynti.

Katu rannassa

Puiston kukkaistutuksia

Naantalin kirkko

Retken pääkohteena oli tietenkin Muumimaailma. Muumitalo oli vaikuttava näky jo ulkoapäin.

Muumimamman keittiö ja koko talo oli sisustettu tosi uskottavasti ja mielenkiintoisesti.

Kolmevuotias Hilda pääsi istumaan Muumipapan tuoliin

10kk ikäiselle Eleallekin löytyi mielenkiintoista tutkittavaa. Hänen kanssaan tosin täytyy varmaan tulla vielä uudestaan Muumimaailmaan, kun ikää on tullut vähän lisää...

Muumimamman tapaaminen oli elämys Hildalle.

Päivän kruunasi upea auringonlasku hotellin parvekkeelta.

Lokki auringonlaskussa.

Aamulla ihmettelimme valkoposkihanhia, jotka ruokailivat poikasineen rannan nurmikoilla. Niitä oli aika lauma.

Rannassa kasvoi muhkea keltamatarakasvusto. Keltamatara on vaarantunut laji, joten on hienoa, että kasvusto on jätetty niittämättä.

Helteen jälkeen

 

Helteiden jälkeen sää on muuttunut ihanan raikkaaksi. Puutarha on saanut sadettakin. Pionit yllättivät avaamalla lisää nuppuja. Monesti nämä pääkukinnan jälkeen avautuvat nuput kuivahtavat, mutta nyt kukat ovat avautuneet normaalisti, vaikka ovatkin vähän pienempiä.

Ihana pinkki!

Valkoisella on vielä nuppuja avautumattakin.

Hattaran värinen 

Kukkapenkissä on punaista ja valkoista isotähtiputkea. Nyt huomasin ilmeisesti niiden yhteisen siementaimen, joka on vaaleamman punainen ja yhtä korkea, kuin valkoinen tähtiputki.

Takapihalla avautuu lisää liljoja.

Vanha Lollypop on tehnyt tänä vuonna yhdeksän kukkavartta. Se on hiljalleen lisääntynyt vuosi vuodelta. 

Huopaohdake kukkii etupihalla.

Suklaakosmoksen taimet olivat tänä vuonna vähän venähtäneitä. Istutin ne yksivuotisten koristeheinien kanssa kukkapenkkiin ja kukinta on nyt aika viehkoa, kun kukat nousevat ylöspäin heinien seasta.

Liljat, ruusut ja muut

 

Varjoliljat alkavat olla näyttävimmillään. Jalopähkämö on niille oiva väripari.

Marhanlilja kukkii tänä vuonna kahdella varrella. Liljakukot ovat vähän vikuuttaneet sitä.

Mustialan ruusu

Sormustinkukkia avautuu joka puolella puutarhaa, tässä paimenmatara kaverina.

Harjaneilikat kukkivat kirsikkapuun alla. Paikka taitaa olla niille liian varjoinen, kun pikku puu ojentelee oksiaan kukkapenkin ylle.

Viimeiset pionit

Valkoinen ukonkello

Liuskamiinanköynnös jätti tällä kertaa kasvamisen väliin ja alkoi kukkia noin puolimetriä korkeana. Sen juurella on talvettamiani gladioluksen alkuja. Sipulit puskevat tuollaisia pieniä lehtiä, kukkia ei varmaankaan kannata odottaa :)

Miinanköynnöksen kukat vastavalossa.