Kurjenmiekkoja ja muita

Kurjenmiekat ovat minulle niitä puutarhan rakkaimpia kukkia. Niiden värit ja kauniisti kaartuvat terälehdet jaksavat ilahduttaa vuodesta vuoteen.

Vaaleankeltainen Iris flavescens kukkii parin vuoden tauon jälkeen.

Se kasvaa kukkapenkin keskellä. Ehkä pitäisi siirtää se avoimemmalle paikalle, jotta kukinta olisi varmempaa.

Violettikukkaista partaiiristä siirsin uuteen kasvupaikkaan ja heti se palkitsee kukinnalla.

Nuppukin on kiehtovan näköinen.

Sain vihdoin jaettua suureksi kasvaneen ja huonosti kukkivan siperiankurjenmiekan kasvuston. Juuripaakku oli niin tiheä, että jouduin käyttämään kirvestä, että sain sen jaettua paloihin. Odotan runsaampaa kukintaa ensi kesänä...

Laukkaneilikan valkoisia palloja.

Purppuratulikukka on kylväytynyt ihan käytävän viereen ja siimasin sen huomaamattani useana vuonna matalaksi. Nyt se on vihdoin saanut kukkia rauhassa. Yllätyin, kun kukka olikin lähes valkoinen, ihana!

Kukkapenkissä kasvava purppuratulikukka on tutun purppurainen. Jännä kasvi, joka tykkää levitä siemenestä, mutta itää parhaiten kukkapenkin ulkopuolella -vapaa vaeltaja...

Pikkuinen orgideanarsissi Hawera kukkii suurempien kasvien katveessa.

Olen iloinen, että vapaasti kylväytyneistä akileijoista pari on perinteistä sinivalkoista muotoa!

Pikkuinen keto-orvokki -vapaa vaeltaja sekin.