Sain Puutarhaeloa -blogin Riitalta haasteen kertoa puutarhani kadonneista tai tarkoituksella poistetuista kasveista. Tämä on mielenkiintoinen haaste, kiitos Riitta!
Olen rakentanut mökkipuutarhaani nyt kymmenen vuotta ja kadonneita kasveja on aika paljon.
Ensimmäisenä kaikkein eniten harmittanut katoaminen. Ostin 2013 Turista kaksi syysleimu Blue Paradise taimea. Ne lähtivät hyvin kasvuun ja kukkivat ihanin sinisin kukin heinäkuulta lähtien. Pakkastalvi 2015-16 tappoi kuitenkin kasvit. Odotin kesään saakka, olisiko niissä vielä elonmerkkiä, mutta lopulta kaivoin ne pettyneenä ylös. Muut leimut selvisivät pihallani, vaikka kärsivätkin muutaman vuoden ajan huonommasta kasvusta.
Tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Vuoden kuluttua Blue Paradisen katoamisen jälkeen huomasin kukkapenkissä jotain pientä sinistä. Blue Paradise oli tullut takaisin :)! Siitä lähtien se on kukkinut joka vuosi yhdellä varrella ja odotan, että se siitä vielä runsastuu. Ilmeisesti en ollut poistanut kuolleita juuria ihan tarkasti, eikä kasvi ollut ollutkaan ihan kuollut. Tästä viisastuneena en kiirehdi kuolleiden kasvien poistoa, ennen kuin olen aivan varma, ettei toivoa ole.
Toinen harmittava epäonnistuminen on tämä vanha pioni, joka kasvoi mökkipihassa jo kun ostin mökin.
Aluksi hoidin pionia hyvin ja sain sen kukkimaan vuosi vuodelta paremmin. Sitten menin heittelemään kukkapenkkiin aika reilusti tuhkaa. Tein sen talvella lumen päälle, enkä tiedostanut, että tuhkaa meni pioninkin kasvupaikalle. Pioni ei tykännyt ollenkaan kasvualusta happamuuden muutoksesta. Kukinta on heikentynyt vuosi vuodelta. Tänä vuonna ajattelin kaivaa pionin ylös ja uusia kasvualustan. Jospa se vielä innostuisi kukoistamaan...
Mantsuriankärhön katoaminen harmittaa myös kovasti. Se kasvoi viiden vuoden ajan kukkapenkissäni komistuen vuosi vuodelta. Yhtenä keväänä se ei vaan enää noussut. Jätin kasvin juuren maahan, mutta mitään elonmerkkiä se ei ole antanut. Epäilen, että kesän 2018 armoton kuumuus ja kuivuus sai kärhön menehtymään.
Kasvi, johon minulla on viha-rakkaussuhde, on kannusruoho. Se on vaatimaton luonnonkasvi. Heittelin sen siemeniä joskus kasvimaalle ja kannusruoho innostui kasvamaan todella rehevänä. Se on monivuotinen kasvi ja lisäksi se siementää runsaasti. Kannusruoho valtasi kasvimaan yhdessä sormustinkukan kanssa ja ne näyttävätkin kukkiessaan todella kauniilta. Mutta kun halusin kasvimaan taas hyötykasvien käyttöön, se ei käynytkään ihan helposti. Kannusruohon siementaimia ilmestyy kasvimaalle koko kesän ajan... siemeniä tuntuu olevan loputtomasti kasvimaan mullassa. Myös sormustinkukkaa tulee jatkuvasti, mutta sen taimia voin siirtää uusiin kasvupaikkoihin.
Kannusruoho pääsi jotenkin kylväytymään myös kaivonrenkaan ympärillä olevaan koristeheinäpenkkiin ja on tukehduttanut siinä kasvaneet koristeheinät aika tehokkaasti. Se on kuitenkin mieluinen mesikasvi kimalaisille ja muille hyönteisille. Kukkiessaan se on kaunis, pieni 'leijonankita'. Viime kesänä leikkasin sen matalaksi ja se ehti tekemään uudet kukat vielä loppukesästä eli sen kukinta-aika on pitkä. Joten koristeheinät taitavat saada lähtöpassit tästä penkistä... Tätä kasvia olen yrittänyt saada penkeistä pois, mutta olen antanut periksi...
Yksi kadonneista on särkynytsydän. Istutin sen ensimmäisenä kesänä keskelle uutta kukkapenkkiä. Se viihtyi todella hyvin ja kasvatti pitkät kukkavarret koko penkin yli. Se näytti alkukesällä hyvältä kukkiessaan samaan aikaan tulppaanien kanssa. Keskellä kesää se ei näyttänyt enää niin hyvältä ja sillä näytti olevan missiona täyttää koko kukkapenkki... Päätin siirtää sen toiseen paikkaan, mutta se ei tykännyt siirrosta vaan menehtyi. Sen jälkeen en ole uskaltanut istuttaa särkynyttäsydäntä pihaani.
Esimerkkejä olisi vielä lisääkin. Kasvit kukkapenkeissäni kasvavat todella tiheässä ja moni kasvi on kadonnut, kun se ei ole kyennyt taistelemaan elintilasta tiheässä kasvustossa. Jotkut voimakkaasti leviävät kasvit pitävät toisiaan kurissa kuten esimerkiksi vuohenkello ja helminukkajäkkärä.
Olisi mielenkiintoista kuulla teidän hävinneistä tai hävitetyistä kasveistanne!
Haaste: Kerro siis, mikä meni pieleen ja miksi. Esimerkkejä voi olla yksi tai useita. Tärkeintä on kerätä huomioita, jotta tänä kesänä meillä menisi paremmin. Haasta kolme seuraavaa. Jätä vastauksestasi kommentti Puutarhaelon huhtikuun Kadonneista oppia -haasteeseen, niin tiedän kerätä kaikki vinkit yhdeksi muistilistaksi.
Kyllä on huikean kaunis näky kannusruoho yhdessä sormustinkukkien kanssa. En yhtään ihmettele, että jopa hieman rakastatkin sitä, leviämisestä huolimatta. Olet paneutunut haasteeseen monen esimerkin kautta, ja hetipä tajusin kalkinneeni omankin pionipenkkini vuosi sitten vähän "reilummin".
VastaaPoistaKannusruoho on kaunis kasviystävä sormustinkukalle. Kiva, että Blue Paradise palasi pienen miettimistauon jälkeen takaisin.
VastaaPoistaTämä on kiva haaste, jonka otan mielelläni vastaan. Puutarhastani on lukuisa kasvi kadonnut.
Iloista vappua sinulle!
Minulla on moni kasvi kadonnut, tulee ihan suru kun muistelee
VastaaPoistaUpea väri tuossa leimussasi, onneksi se palautui takaisin kasvivahvuuteen. Mantsuriankärhö on aika kestävää sorttia. Itselläni on kaksi yksilöä, joista toisen luulin jo hävinneen, muistaakseni viime kesänä. Lopulta se kuitenkin nousi myöhemmin kesän päälle ja ehti kukkiakin.
VastaaPoistaKiitos kommenteista!
Poista