Tunnustus

Olen saanut jo jokin aika sitten tämän tunnustuksen kolmesta blogista. Sen antoi Runner Bean blogista Tuoksua mintun ja ruusun, Seija blogista Pajassa ja puutarhassa  ja Kruunuvuokko blogista Puutarhan lumo. Kaunis kiitos kaikille! Tunnustukseen liittyy kahdeksan asian kertominen itsestä.

 

Kahdeksan vähänkään kiinnostavan asian löytäminen kerrottavaksi on vaikeaa, mutta tässä nyt jotain:

 

-lempivärini on turkoosi, mutta pidän myös murretusta oranssista ja vihreän sävyistä

-lempinumeroni on 8

-lempieläimeni on kissa

-mieluisin joululahja tänä vuonna on pieni keramiikka-Pegasos, jonka sain tyttäreltäni

-lapsena haaveilin sairaanhoitajan ammatista, muita toiveammatteja oli nunna ja erakko :)

-vanhin huonekasvini on lohikäärmepuu, jonka juurrutin pistokkaasta vuonna 86, olen joutunut lyhentämään sitä jo monta kertaa, kun se on kasvanut kattoon saakka

-viimeksi ostamani levy on Tuure Kilpeläisen Just, se on hänen vanhempaa tuotantoaan

-olen koukussa TV-sarjaan Walking deads, vaikka joudunkin katsomaan raaimpia kohtauksia silmät kiinni. Sarja kuvaa tilannetta, jossa pieni määrä ihmisiä on jäänyt eloon maailmanlopun jälkeen ja yrittää selviytyä muuttuneissa olosuhteissa. Sarja on mielestäni tehty hyvin. Juonen kulku ei ole olleenkaan ennalta arvattavissa ja se tekee sarjasta äärimmäisen jännittävän.

 

Tämä tunnustus on jo kiertänyt niin pitkään blogeissa, että en nyt jaa sitä eteenpäin.

 

Kävin Tapanipäivänä Teiskossa katsomassa äitiäni. Siellä oli taas  kukassa punainen syklaami, jonka annoin hänelle jo noin 15 vuotta sitten (tarkkaa vuotta ei kumpikaan muistanut). Syklaamista oli juttua jo täällä.

 

 

Lehtien alla oli vielä lukematon määrä pieniä nuppuja nousemassa. Suuri ruukku, jossa kukka kasvaa, painaa useita kiloja, mutta äiti jaksaa silti nostaa kukan aina välillä kuistille viileään. Viileä kasvupaikka onkin kukan menestymisen salaisuus. 

 

Mukavaa viikonlopun jatkoa sivullani vieraileville!