Parina päivänä oli satanut uutta lunta ja metsä oli kaunis valkoisella kuorrutettuna. Kun liikkeellä oli kaksi naista ja koira, ei voinut elätellä kovin suuria toiveita siitä, että näkisimme joella arkaa saukkoa. Joen rannoilla näkyi kuitenkin merkkejä sen asustelusta.
Tällä kohtaa saukko on noussut jäälle ja makoillut siinä. Edellisyön lumisade on peittänyt jälkiä.
Vähän edempää joelta löytyi tuore makoilupaikka. Tässä saukko on oleillut samana aamuna.
Joen vastarannalta on polku, jota pitkin saukko on liikkunut. Sillähän on tapana liukua lumessa mahallaan. Polku näytti siltä, että saukko on kulkenut sitä aiemmin samana aamuna.
Tummana virtaava vesi näyttää aina sykähdyttävältä talvisen luonnon keskellä. Kauniit jääpitsit koristavat sulapaikan reunaa.
Mukavaa sunnuntaita!
Hienoja kuvia. Oli mukava seurata matkaanne ja jännittää, näkyykö saukkoa. Se lienee sen verran vikkelä eläin, että olisi varmaankin ehtinyt pulahtaa tuonne tummaan veteen äänenne kuullessaan.
VastaaPoistaSaukko ilmeisesti oli paikalla, sillä jokea lähestyessämme kuulimme molskahduksen ja näimme jonkun isomman otuksen katoavan pinnan alle. Koiran kanssa ei voinut jäädä paikalle odottelemaan, näkyisikö sitä vielä.
PoistaTalven kaunista taikaa! Saukkoja minäkin odottelen näkeväni tuolla joella.
VastaaPoistaJännä, että tuollainen villieläin saattaa asua näin lähellä ihmisastusta. Mahdollisuus paeta veteen taitaa antaa sille turvallisen olon.
PoistaSaukko on niin veikeä kaveri, että olisipa hienoa nähdä se tuolla pulikoimassa, onneksi sentään jäljet jäävät. Hienot kuvat retkeltä.
VastaaPoistaMinustakin olisi ollut hienoa nähdä se. Jossakin siellä vedessä se piileksi ja odotteli, että rauhan häiritsijät poistuisivat.
PoistaVirtaava vesi talvella on kuin keidas lumimaassa.
VastaaPoistaTotta, se virkistää mieltä :)
PoistaHieno paikka! Olisi upeaa nähdä saukko
VastaaPoistaTotta. Tuonne kannattaisi mennä yksin seurailemaan näkyisikö saukkoa.
Poista